1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Klikkaus voi muuttaa maailmaa - terapiablogeista syntyi sosiaalisen median tärkeä ilmiö

Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Movember ja arabikevät. Sosiaalisen median ja laajemminkin internetin ilmiöt tarjoavat sekä hetken huvitusta tai mielenliikutusta, mutta voivat myös edesauttaa hyviä asioita ja jopa vallankumouksia. Jos yhdenkin ihmisen elämä muuttuu, se on arvokas asia, arvioi viestintäasiantuntija.

Kuva: Ville Välimäki / Yle

Netti-ilmiöitä nousee ja laskee. Mutta muuttavatko ne maailmaa todella - vai onko tämän päivän nettihitti huomenna jo ajautunut tiedon valtaväylän sivuteille? Mikä merkitys netin ilmiöillä on virtuaalimaailman ulkopuolelle? Viestintäasiantuntija, tietokirjailija Katleena Kortesuo kertoo esimerkin.

– Ravintolapäivä on loistava suomalainen keksintö, perustetaan pop-up-ravintoloita koteihin, puistoihin, mihin vain. Se alkoi Suomesta ja nyt se on kansainvälinen ilmiö Jos haluaa saada aikaan ison ilmiön, on ensin perustettava pieni ilmiö.

Kortesuon mukaan ilmiön laajentumista ei voi etukäteen tietää. Hän antaa kuitenkin pari vinkkiä:

– Pitää olla tunteisiin vetoava tarina ja pitää olla mielenkiintoisesti kuvattu, joko kielellisesti tai visuaalisesti, eli pitää olla jaettavuutta. Näillä kahdella pääsee jo aika pitkälle.

Arabikeväästä refleksiklikkailuun

Sosiaalisen median ja internetin ilmiöiden merkitys yhteiskunnalle ja kulttuurille onkin jo vaikeampi määritellä.

– Someilmiöiden merkitys on sama kuin ihmisten merkitysmaailmalle: me ihmiset ja someilmiöt tehdään maailmaa, me ollaan maailma. Jollain asioilla on pienempi kaikupohja, toisilla valtavan suuri, mutta kyllä ne yhtä tärkeitä ovat joka tapauksessa.

Ennen oli vihko ja kynä, nyt on näppäimistö ja blogi.

Katleena Kortesuo

– Sosiaalinen media on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä, mutta en tiedä, lisääkö some yhteisöllisyyttä, vai onko niin, että meillä on alunperinkin ollut vahva yhteisöllisyyden tarve, joka nyt  ilmenee somessa. Voidaan olla yhteisöllisempiä kuin ennen, some on laajentanut sfääriä.

– Uskon siis, että näillä ilmiöillä on iso merkitys, vallankumoukset voi lähteä sosiaalisen median tukemina liikkeelle. Mutta toisaalta, ei ole isompaa mittakaavaa kuin yhden ihmisen elämä. Jos yhden ihmisen elämä muuttuu, se on arvokas asia, pohtii Kortesuo.

Mutta voiko maailmaa parantaa klikkaamalla? Mikä muuttuu, jos klikkaan tykkää-nappia?

– Ajatukseton klikkaaminen, "klik" kiva ryhmä, "klik" kiva häshtäg, eihän tämä muuta maailmaa sen klikkaajan kohdalla, joka vain ajatuksettomasti klikkaa. Mutta hekin, jotka vain refleksinomaisesti klikkaavat, he buustaavat sitä ryhmän aloittajaa. Hän huomaa kaksituhatta klikkiä, eikä tiedä moniko on klikannut vaikuttamisen halusta ja moniko refleksinä, mutta hän tietää silloin olevansa oikealla asialla.

Identiteetin rakentaminen ja terapiablogit

Nykyään omaa identiteettiä muokataan ja ilmennetään sen avulla, mitä jaetaan ja mistä tykätään esimerkiksi Facebookissa. Jakaminen ja tykkääminen kertoo, kuka minä olen - tai millaisena ihminen haluaisi muiden näkevän itsensä. Identiteetille voi olla valtavan paljon merkitystä esimerkiksi terapiablogilla, sanoo Katleena Kortesuo.

– Eihän blogi ole muuta kuin toiminta-, taide- tai kirjoitusterapiaa, jos pitää sentyyppistä blogia. Ihmisille on hirveän oleellista se, että reflektoi ajatuksia ja kirjoittaa niitä ylös. Ennen oli vihko ja kynä, nyt on näppäimistö ja blogi. Siellä pystyy heijastamaan omia ajatuksiaan, miettimään, miksi tein niin kuin tein ja muut pystyvät kommentoimaan ja tsemppaamaan. Terapiablogit ovat yksi sosiaalisen median tärkeimpiä ilmiöitä.

Useimmat pitävät terapiablogeja nimimerkillä. Vaikka jokin kirjoitus, video tai kuva ei lähtisikään leviämään laajalle, sosiaalisesta mediasta voi tulla yhdelle ihmiselle äärimmäisen tärkeä kokemus, sanoo Kortesuo.

Terapiablogit ovat yksi sosiaalisen median tärkeimpiä ilmiöitä.

Katleena Kortesuo

– Esimerkiksi blogi, jota pitää vaikeassa elämäntilanteessa, voi vaikka pohtia erokriisiä tai elämänmuutosta. Se voi olla ihmiselle itselleen valtava juttu, eikä tarvitse olla kuin kymmenen lukijaa.

– On tarve tietää, mitä muut minusta ajattelevat, miltä näytän muiden silmissä, ja saada vertaistukea ja rohkaisua. Esimerkiksi lapsettomuudesta kärsivät ovat olleet aikaisemmin aika yksin. Ei ole voinut ehkä puhua lähipiirille, ja nyt ei tarvitse, kun voi pitää nimetöntä blogia, jossa muut lapsettomat jakavat niitä tunteita. On verkosto ja samalla kuitenkin itse turvassa, ja lähipiiri ei tiedä ongelmista.