Tutkijat: Armeijan väliintulo murskaisi Kiovan protestit

Korruptoituneessa Ukrainassa armeijan tuki pitää ostaa, sanoo professori Pami Aalto. Presidentti Janukovitš on saanut rahallista tukea Venäjältä, mutta halua antaa lisää saattaa olla hiipumassa.

Ukraina
Ukraina mielenosoitukset Kiova.
EPA/YEVGENY MALOLETKA

Ukrainan asevoimat on pysytellyt sivussa poliisin ja mielenosoittajien yhteenotoista. Mikäli se muuttaa mielensä, mielenosoittajien peli on asiantuntijoiden mukaan menetetty.

Tavoitteisiinsa sitoutuneet mielenosoittajat ovat pystyneet vastustamaan poliisijoukkoja, vaikka näillä on paremmat varusteet, mutta armeijaa panssarivaunuineen he eivät kykene haastamaan, toteaa Aleksanteri-instituutin professori Markku Kivinen.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik sanoo samaa: protestointiin osallistuvat radikaaliryhmät ovat aseistautuneet, mutta sitä ei voi verratakaan hallinnon resursseihin.

Presidentti Viktor Janukovitš vaihtoi keskiviikkona asevoimien komentajaa. Syytä ei kerrottu, mutta sen arveltiin liittyvän valtiovallan otteiden kiristymiseen. Erotettu Volodimir Zamana oli sanonut, ettei kansalaisten oikeuksia saa rajoittaa asein.

Professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta sanoo, että armeijan väliintulon ratkaisee raha. Ukraina on korruptoinut maa, jossa tuki pitää ostaa, Aalto perustelee.

Ellei Venäjä ole enää valmis tukemaan Janukovitšia, hänellä ei Aallon mukaan ole pitkään mahdollisuuksia pysyä vallassa. Venäjän halu tuen antamiseen voi hiipua oman julkisuuskuvan takia ja myös siksi, että Ukrainan merkitys Venäjälle on vähentynyt, Aalto sanoo.

Kivistä, Raikia ja Aaltoa haastateltiin torstaina Yle Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa.