Leuto talvi ei sekoita luonnon naimapuuhia

Lyhyttä pakkasjaksoa lukuun ottamatta talvi on ollut hyvin leuto. Monet ovat näin helmikuun lopulla huomanneet linnun laulun lisääntyneen valon myötä. Niitäkin on, jotka pistävät lintujen kosiopuuhat ja lauluinnon lämpimän talven piikkiin. Lämmin ilma ei kuitenkaan sekoita Suomessa talvehtivien lintujen kalenteria. Pesäpuuhien valmistelut ovat alkaneet aivan oikeaan aikaan, eikä karhukaan herää lämpimän ilman vuoksi.

Kotimaa
Koivu
Yle

Etelä-Suomessa on raportoitu jo ensimmäisistä pajunkissoista ja kiurukin on nähty jo tiedustelulennolla Suomen puolella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lämmin talvi olisi saanut luonnon sekaisin ja pesimispuuhat olisivat liian aikaisessa ja vaarassa todennäköisen "takatalven" vuoksi.

– Ulkona liikkuessa ei ole voinut välttyä siltä, että lintujen laulu on lisääntynyt ja kosiopuuhat ovat monilla lajeilla jo käynnissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se johtuisi lämpimästä ilmasta, kertoo biologi Janne Lampolahti.

Lampolahti jatkaa, että Suomessa talvehtivat linnut ovat aloittaneet kosintapuuhat normaalissa aikataulussa.

– Talitiaiset, sinitiaset, punatulkut ja muut talvehtivat linnut laulavat tähän aikaan vuodesta joka tapauksessa, oli sitten kyseessä kylmä tai lämmin talvi.

Karhun unta ei lämpö häiritse

Eläinmaailma ei oikeastaan mene millään tavalla sekaisin vaikka talvi olisikin lumeton ja lämmin. Karhujen talviuntakaan leudot kelit eivät varsinaisesti häiritse.

– Lämmin talvi ei juurikaan sekoita eläinten rytmiä millään tavalla. Karhukin nukkuu talviunta oli sitten kylmä tai lämmin. Sehän paastoaa talven yli. Siinä on ideana energian säästäminen, Lampolahti kertoo.

Biologin mukaan karhun edullisempaa nukkua talven yli, koska se kuluttaa vähemmän energiaa kuin talvisessa metsässä kulkeminen. Metsässä kun on vähän syötävää, joten ruuan etsimiseen menisi mesikämmeneltä paljon aikaa.