Asiantuntijat tasa-arvoisen avioliittolain eduskuntakäsittelystä: Päällehuutamista, näytelmää ja kaupankäyntiä

Poliittista retoriikkaa tutkinut Juhana Torkki antaa kansanedustajien keskustelulle "ironiset kehut". Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio puolestaan arvioi lakialoitteen kannattajien retoriikan tehokkaammaksi kuin vastustajien.

politiikka
Teuvo Hakkarainen ja Sinuhe Wallinheimo eduskunnassa Helsingissä torstaina 20. helmikuuta. Eduskunta aloitti tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyn.
Teuvo Hakkarainen ja Sinuhe Wallinheimo eduskunnassa Helsingissä torstaina 20. helmikuuta. Eduskunta aloitti tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyn.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Puhetaidon asiantuntijat arvioivat Yle Uutisille torstaina eduskunnassa käytyä keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Poliittista retoriikkaa tutkinut puhetaidon kouluttaja Juhana Torkki arvioi keskustelua kokonaisuutena. Puhetaidon ja retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio puolestaan arvioi aloitteen kannattajien ja vastustajien retoriikan tehokkuutta.

"Surkuhupaisaa päällehuutamista"

Juhana Torkki pitää edustajien keskustelua tragikoomisena ja surkuhupaisana näytelmänä, joka muistutti luolamiesten keskustelua moraalista. Lakialoitteen käsittelyä näytelmä ei edistänyt.

– Se ei ollut aitoa totuuden etsimistä, vaan kilpalaulantaa ja päällehuutamista. Kansanedustajien puheet olivat "uskomattoman värikästä retorista loistoa", Torkki kehuu ironisesti.

Puheenvuorot olivat tunteeseen pohjautuvia mielipiteitä, joita edustajat näennäisperustelivat mitä mielikuvituksellisimmin argumentein. Kansanedustajat kävivät Torkin mukaan suoranaista kilpailua siitä, kuka keksii eniten tunteisiin vetoavan kommentin.

Voimakkaan tunteen pohjalta argumentointi on helppoa, mutta aloitteen eteenpäin viemisen kannalta näennäiskeskustelu ei ole hedelmällistä, Torkki sanoo.

– Ensin pitää selvittää faktat, sitten vasta muodostaa kanta. Mutta ihminen yleensä muodostaa kantansa vaistomaisesti, selkäruodollaan ja keksii jälkikäteen perustelut.

Mielipiteiden kertominen on Torkin mukaan heimokäyttäytymistä, jolla kansanedustajat viestittävät yhteenkuuluvuutta omalle ryhmälleen. Samalla he asemoivat itsensä joko edistyksellisten tai perinteitä arvostavien ryhmään.

– Hedelmälliseen ja tuloksekkaaseen keskusteluun vaaditaan empaattista toisen näkemyksen kuuntelemista ja omien mielipiteiden kyseenalaistamista. Sitä toivoisin Suomeen enemmän, Torkki sanoo.

"Yksinkertainen tasa-arvopuhe on tehokasta"

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio arvioi sitä, miten tehokasta retoriikkaa kansanedustajat käyttivät aloitetta vastustaessaan tai puolustaessaan. Hän ei ota kantaa siihen, kumman leirin argumentit olivat parempia.

Retorinen etulyöntiasema oli Mustakallion mukaan aloitteen kannattajilla. Monet kannattajat vetosivat argumenteissaan tasa-arvoon, mikä oli lakialoitteen nimen huomioiden odotettavissa.

– Tasa-arvoon vetoaminen aloitteen nimessä ja sitä kannattavissa puheenvuoroissa on tehokasta, koska tasa-arvo sanana herättää myönteisiä tunteita. Kukapa ei tasa-arvoa kannattaisi.

Aloitteen vastustajat yrittivät vastata huomauttamalla, että aloitteessa on kyse pariskuntien välisestä tasa-arvosta, mikä on eri asia kuin tasa-arvo yksilöiden kesken. Vastustajien mukaan yksilöitä kohdellaan jo nyt tasa-arvoisesti.

– Vastustajilla on iso työ siinä, että he selventävät lakialoitteen käsitteitä. Se tekee yksinkertaisesta asiasta monimutkaisen, ja ihmiset kaihtavat luonnostaan monimutkaisia asioita. Siksi yksinkertainen puhe tasa-arvosta on retorisesti tehokasta.

Rakkauteen vetoaminen toimivaa

Aloitteen kannattajien leiristä yhden retorisesti tehokkaimmista argumenteista esitti Mustakallion mukaan vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen, jonka mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto "ei ole keneltäkään pois". Mustakallion mielestä kommentti oli "vahva veto".

– Jos rinnastetaan asia kaupankäyntiin, myyjän on tärkeä osoittaa, ettei ostajalle koidu kaupasta riskejä. Se poistaa ostamiseen liittyviä pelkoja ja ostamisen esteitä. Tynkkynen toimii juuri näin, sillä hän ymmärtää, että asiaan liittyy pelkoja, joita hälventämällä aloite voi mennä läpi.

Vasta-argumentista Tynkkysen kommentille tulisi monimutkainen ja siten haavoittuva, koska lain mahdollisten kielteisten seurausten määrittely on vaikeaa.

Kannattajilta tehokasta väittelytaitoa osoitti myös vetoomus rakkauden toteutumiseen, koska harvalla on mitään rakkautta vastaan. Kuten tasa-arvoa, rakkautta pidetään yleisesti myönteisenä ja puolustamisen arvoisena asiana.

Vastustajat vahvistivat samanmielisten ajatuksia

Aloitteen vastustajat puolestaan vetosivat muun muassa terveeseen järkeen ja suomalaisiin perinteisiin. Nämä vetoomukset vahvistavat lähtökohtaisesti vastustajien kanssa samaa mieltä olevien näkemystä. Erimielisiä ne eivät kuitenkaan kovin helposti vakuuta, koska yksilöiden näkemys terveestä järjestä vaihtelee.

– Lakialoitteen ajajat nimenomaan haluavat irtautua tietyistä perinteistä, Mustakallio sanoo.

Sama pätee vastustajien Raamattuun vetoamiseen: uskonnollinen argumentaatio vahvistaa samoin ajattelevia, mutta voi etäännyttää muita.