Koe uusi yle.fi

Taimen ei pehmeää kutupetiä kaipaa - lisää soraikkoja Vantaanjokeen

Virtavesien hoitoyhdistyksen työllisyysprojekti jatkaa Vantaanjoen latvahaarojen kunnostuksia taimenten kutupaikoiksi Hausjärvellä, Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Uudet kutupaikat voivat tuottaa Vantaanjoessa vuosittain jopa 60 000 taimenenpoikasta. Kunnostukset laajentavat entisestään taimenten kutualuetta.

luonto
Vantaanjoella kunnostettiin taimen kutupaikkoja myös kesällä 2013.
Olli Toivonen

Vantaanjoen vesistöön rakennetaan tänä vuonna noin 600 neliötä kutusoraikkoa ja parisataa neliötä poikaskivikoita.

– Kutupaikalle uomaan laitetaan 25 senttiä paksu sorapatja, jossa yksittäisten kivien halkaisija on 16-50 millimetriä. Lisäksi kutusoraikon alapuolelle rakennetaan yleensä poikaskivikko, jotta taimenenpoikasilla on suojapaikka heti siinä kutusoraikon alapuolella, kuvailee Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.

Soran kuljettaminen kunnostuspaikoille on jo aloitettu, mutta varsinaisesti uusien kutusoraikkojen ja poikaskivikoiden rakentaminen alkaa huhtikuun puolivälissä.

– Niissä paikoissa, joissa on ennestään kutusoraikkoja, työt aloitetaan mädin ja vastakuoriutuneiden poikasten suojelemiseksi aikaisintaan kesäkuussa, kertoo Stenholm.

Luontainen lisääntyminen laajaa

Kutupaikkojen lisäämisen toivotaan entisestään lisäävän Vantaanjoen taimenten poikastuotantoa. Virtavesien hoitoyhdistys on rakentanut kutusoraikkoja jo kymmenen vuoden ajan. Nykyisin luontainen lisääntyminen on jo varsin laajaa.

– Se laajentuminen on pelkästään näiden Virtavesien hoitoyhdistyksen kunnostusten varassa. Toki viranomaiset ovat jo aiemmin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa kunnostaneet Vantaanjokea niin, että patoja on purettu tai ohitettu kalateillä. Niillä varmistetaan, että kalat pääsevät kutupaikoille.

Miljoonan ihmisen virkistysalue

Meritaimen kutee jo suuressa osassa jokea. Sen lisäksi joessa on paikallisia taimenkantoja. Luontaisen lisääntymisalueen laajuus antaa Kari Stenholmin mielestä hieman liiankin optimisen kuvan Vantaanjoen taimenten tilanteesta.

– Vantaanjoella on paljon sellaisia ongelmia, ettei tilanne ole kovinkaan vakaa. Esimerkiksi jätevesipäästöjen paheneminen voi nopeastikin syödä jo saavutettuja tuloksia, muistuttaa Kari Stenholm.

Vantaanjoen arvoa nostaa joen latvahaaroissa olevat paikalliset, mahdollisesti jopa alkuperäiset taimenkannat. Lisäksi Vantaanjoen varrella ja sen tuntumassa asuu miljoona suomalaista.

– Kaikki virkistystä tukeva elpyminen Vantaanjoella on todella arvokasta siksi, että näin suuri joukko ihmisiä asuu joen varrella.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Brexit

BBC:n mukaan erosta maksettava summa voisi olla jopa noin 45 miljardia euroa

Britannia on valmis maksamaan EU:lle enemmän erorahaa

Geenit

Voiko vanhenemista hidastaa? Amissi-yhteisön geenimuunnos johdatti tutkijat pitkäikäisyyden jäljille

Vaakakapina

Onko kumppanisi kommentoinut kehoasi? Vastaa Vaakakapinan parisuhdekyselyyn!

Tennis

Sharapovan toimet poliisitutkinnassa Intiassa – epäillään huijauksesta