1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Hallitusta kurmotetaan kovakouraisesti: Markkinavetoinen uudistus mielenterveyspotilaille

Arvostelijat suomivat rajusti mielenterveyslakiesitystä. Mielenterveyden keskusliitto, Suomen mielenterveysseura sekä osa kenttätyötä tekeviä lääkäreitä sanovat hallituksen avaavan tietä yksityislääkäriyrityksille ja asettavan potilaan perusoikeudet vaaraan pakkohoitopykälillään. Lakiesitys luovuttaa vuokralääkäreille viranomaisen julkista valtaa.

terveys
Stetoskooppi ja lääkäri.
Tommi Parkkinen / Yle

Jo kahdessa hallitusohjelmassa roikkunut mielenterveyslain kokonaisuudistus on jälleen jäämässä torsoksi. Kokonaisuudistuksesta ei kuulu hiiskahdustakaan. Hallitus on sorvaamassa osauudistusta lakiin, jonka on määrä olla voimassa, kunnes sote-uudistus näkee päivänvalon.

Kriitikot sanovat, että esitys lupaa hyvää vain yksityisille keikkalääkäriyrityksille. Mielenterveyden keskusliitto ja Suomen mielenterveysseura pelkäävät, että potilaiden pakkohoito lisääntyy ja avohoidon kehittäminen jää, kun vuokra- ja yksityislääkärit saavat oikeuden kirjoittaa tarkkailulähetteitä tahdosta riippumattomaan hoidon arvioon.

Merkittävän julkisen vallan käyttö kuuluu virkavastuulla viranomaisille. Lakiesitys höllennettäisi tätä oikeutta, niin että yksityiset terveydenhoidon yrittäjät saisivat kirjoittaa pakkohoitolähetteitä.

Lääkäri: vuokrayhtiöiden voittojen varmistamista

Keskustelua julkisen ja yksityisen rajoista käydään vilkkaasti lääkäreiden keskuudessa.

Esitystä suomii saarijärveläisen Perusturvaliikelaitos Saarikan johtava ylilääkäri Heikki Janhunen. Lääkäriliiton johto taas on liputtanut hallituksen esityksen puolesta voimakkaasti.

– En ole todellakaan ainoa lääkäri, joka vastustaa, sanoo Janhunen.

– Tässä tilanteessa tulisi selvittää virkavelvollisuudet ja -vastuut. Kun esimerkiksi potilas vastustaa tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämistä, ollaan pulassa, jos virkavastuuasiat ovat sekaisin.

Janhunen arvelee, että lain voimakkaan lobbaamisen taustalla on ollut vuokrayhtiöiden voittojen varmistaminen päivystyspisteissä – myös tulevaisuudessa.

– Lain yhtenä lähtökohtana on ollut se, että voidaan varmistaa vuokralääkäreiden käyttö jatkossakin. Tämä ei lisää lainkaan lääkäreiden kokonaismäärää Suomessa, vaan välistävetoa ja yhteiskunnan kuluja, hän pohdiskelee.

Mielenterveyden keskusliitto pelkää muun muassa, että pakkohoito lisääntyy, vaikka nimenomaan avohoitoa on pitänyt panna kuntoon.

Lakimies Merja Karinen Mielenterveyden keskusliitosta sanoo, että merkittävän julkisen vallan käytön pitää kuulua vain viranomaisille. Karinen on huolissaan kansalaisen perusoikeuksista ja kyvystä puolustautua jopa mielivaltaa vastaan. Tahdosta riippumaton hoito merkitsee puuttumista perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin.

– Nythän tässä annetaan tätä julkista valtaa yksityisille firmoille ja keikkalääkäreille. Mielenterveyslain uudistuksen sijasta tällaisilla lakirukkauksilla edelleenkin heikennetään potilaan asemaa.

Myös Saarikan johtava ylilääkäri Heikki Janhunen sanoo, että M1- eli pakkohoitolähetteessä puututaan yksilön itsemääräämisoikeuteen.

– Julkisen vallan käyttöä ei tule alentaa markkinavetoisin perustein, kuten nyt on tapahtumassa, hän jyrähtää.

Julkisen ja yksityisen vallan rajaa on pohdittu viimeksi, kun linjattiin yksityisten parkkimaksufirmojen oikeutta periä pysäköintimaksuja. Eduskunta saanee – varsinkin perustuslakivaliokunta – jälleen varsin visaista pohdittavaa.

Lue seuraavaksi