Lääkäri lähti Suomeen

Suomi ulkoisti lääkäripulansa Viroon. Välitystoimistot tekevät Suomeen tulon helpoksi. Kuka hoitaa virolaiset?

Tiia Liivalaid työskentelee sekä Virossa että Suomessa.

Suomi imee lääkäreitä Virosta sitä tahtia, että virolaiset joutuvat jo miettimään miten heidän kansanterveytensä käy. Kymmenen viime vuoden aikana noin neljännes Tarton yliopistosta valmistuneista lääkäreistä on lähtenyt maasta – suurin osa Suomeen.

Silminnäkijän raportti selvittää, mitä lääkärien lähtö vaikuttaa Virossa. Samalla ohjelma kysyy, onko  oikeudenmukaista, että Viro kouluttaa rikkaammalle Suomelle lääkäreitä.

Lääkäri ei lähde Suomeen pelkästään palkan takia, vaikka se onkin tuntuvasti parempi kuin Virossa. Viikossa ansaitsee saman kuin Virossa kuukaudessa. Myös työolosuhteet vaikuttavat.

- Täällä on tuntuvasti rauhallisempi työtahti kuin Virossa. Työpäivät venyvät  Virossa helposti kymmentuntisiksi. Suomessa on varattu potilasta kohden puoli tuntia aikaa. Virossa olemme tottuneet tekemään päätöksen kymmenessä minuutissa, kertoo Orimattilan terveyskeskuksessa työskentelevä Tiia Liivalaid.

Anna Luik ottaa vastaan potilaita Vantaalla ja Tallinnassa. Kuva: Yle

Viron terveysviraston mukaan Suomessa työskentelee noin 600 lääkäriä. Määrä voi olla isompikin, koska 1232 lääkäriä on pyytänyt todistuksen ulkomailla työskentelyä varten. Määrä on virolaisittain suuri, neljäsosa työikäisistä lääkäreistä.

Mitä enemmän lääkäreitä lähtee, sitä enemmän tulee työpainetta jäljelle jääville. Viro potee lääkäripulaa muutenkin, koska opiskelijoiden sisäänottoa pienennettiin 90-luvun puolivälissä.

Tarton yliopistosta on tullut Suomelle kuudes lääketieteellinen tiedekunta

Joel Starkopf

Lääkäripulan takia kaikki Suomeen tulijat eivät ole jättäneet potilaitaan Virossa. He työskentelevät kahdessa maassa yhtä aikaa. Näin tekee myös Tiia Liivalaid. Pieneen maaseutupaikkaan on vaikea saada uutta lääkäriä tilalle. Liivalaid tuntee huolta potilaistaan.

- Potilaiden takia en suunnittele lähteväni kokonaan Suomeen, hän sanoo.

Suomessa on tuhannen terveyskeskuslääkärin vaje, koska Suomessa lääkärit virtaavat sairaaloihin ja yksityispuolelle. Vajetta on helppo paikata virolaisilla: kieli ei ole ylivoimainen ja koulutustaso on  korkea, teoriapohjaltaan jopa Suomea vaativampi.

Joel Starkopf johtaa Tarton yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Kuva: Yle

Jäävätkö virolaiset ilman hoitoa sen vuoksi, että Suomi imee virolaislääkäreitä?

- En usko että kokonaan ilman, mutta lääkärien saatavuus heikkenee ja tuottaa ongelmia, arvioi Tarton yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Joel Starkopf.

Starkopf on murheellinen, että Viro kouluttaa lääkäreitä muille kuin oman maan kansalaisille. Silti hän pitää kokemusten hankkimista ulkomailta tärkeänä. Olennaista on, palataanko ulkomailta kotiin.

- Tarton yliopistosta on tullut Suomelle kuudes lääketieteellinen tiedekunta, huomauttaa Starkopf.

Virolaiset eivät pysty kilpailemaan Suomen palkkatason kanssa. Työolosuhteita voi yrittää parantaa. Vireillä on uudistus, jossa perhelääkärit muodostaisivat terveysasemia. Samoin amanuenssivaiheessa oleville opiskelijoille on alettu maksaa työstä palkkaa, että opiskeluaikana ei tarvitsisi lähteä Suomeen.

Kun Suomi on imenyt virolaislääkäreitä, Virossa on jouduttu paikkaamaan vajetta myös tuontilääkäreillä. Itä-Virumaan keskussairaalaan on otettu lääkäreitä entisen Neuvostoliiton alueelta. Kuva: Yle

Tärkeä roolinsa on henkilöstövuokrausfirmoilla. Ne ilmoittelevat ahkerasti ja esiintyvät lääkäritapahtumissa. Välitysfirmat tarjoavat ilmaiset kielikurssit, auttavat asunnon hankinnassa ja hoitavat paperisodan. Esimerkiksi lääketieteilijöiden kaupungissa Tartossa on toimisto ainakin kuudella Suomeen lääkäreitä välittävällä yrityksellä.

Virossa annetaan työvoiman vapaalle liikkuvuudelle suuri arvo, läheisessä muistissa on suljettu neuvostoaika. Koska lääkärivirta  kulkee köyhemmästä maasta rikkaampaan, Viro on joutunut tukemaan  Suomen kansanterveyttä sadoilla ilmaislääkäreillä.

Uusinta keskiviikkona 12.3. klo 23.35 Yle TV2.