Hoivabisnes houkuttelee kiinteistösijoittajia

Hoivakiinteistöillä käytiin viime vuonna kauppaa lähes 200 miljoonan euron edestä. Tyhjäksi jääviä tiloja kannattaisi sijoittajan mukaan saneerata hoivapalveluja varten.

talous
Kaksi pyörätuoleissa istuvaa asukasta
Vammautuneiden palvelukoti Tuusulan Hyrylässä.Yle

Vanha aliupseerikoulu Tuusulan Hyrylässä sai pari vuotta sitten uuden elämän vammautuneiden ja neurologisesti sairaiden palvelukotina. Muutoksen myötä rakennus remontoitiin lattiasta kattoon.

– Arkkitehti on piirtänyt ja suunnitellut tämän meidän toiminnalle. Tämä toimii tosi hyvin, Palvelukoti Joenrannan toiminnanjohtaja Kikka Wikström kehuu.

Joenranta ei kuitenkaan itse omista kiinteistöä, vaan se kuuluu sijoitusyhtiö eQ:n hoivakiinteistöihin erikoistuneelle rahastolle. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut rahasto on kasvanut vauhdilla. Sen omistuksessa on jo nelisenkymmentä kiinteistöä ympäri Suomen.

– Viime vuoden aikana me kymmenkertaistimme salkun koon. Tänä vuonna pidetään vähintään samaa tahtia yllä, salkunhoitaja Amos Janhunen kertoo.

Samankaltaiset naimakaupat näyttävät lisääntyvän. Väestön ikääntyessä hoivapalvelujen kysyntä kasvaa, ja yhä useampi kunta vastaa kysyntään ostopalveluilla. Palvelun tuottajille kiinteistöjen omistaminen on kuitenkin rasite. Tätä mieltä on esimerkiksi Kikka Wikström.

– Eivät hoiva-alan yritykset halua itse omistaa kiinteistöjä. Kyllä se on joku muu rahoittaja, joka omistaa.

Hoivakiinteistöjen osuus kiinteistökaupoista kasvaa

Ilmiö alkaa näkyä kiinteistömarkkinoilla. Viime vuonna hoivakiinteistöjen kaupassa liikkui konsulttiyhtiö Catellan mukaan 173 miljoonaa euroa, noin 8 prosenttia kaikesta kiinteistökaupasta.

Tonnin minimisijoituksella eQ houkuttelee hoivakiinteistörahastoon mukaan myös piensijoittajia. Sijoittajia onkin jo yli 600.

Janhusen mukaan valtaosa rahaston kasvusuunnitelmista perustuu uudisrakennuksiin. Hyrylän kaltaisia muuntokohteita kartoitetaan kyllä jatkuvasti, mutta usein hankkeet kaatuvat kaavamuutosten kankeuteen.

– Esimerkiksi liikekiinteistöt tai vanhat toimistokiinteistöt voisivat mitoiltaan sopia aivan hyvin hoivakiinteistökäyttöön. Näitä me olemme käyneet useampia läpi ja niissä olisi ihan hyviä aihioita, kun vain saataisiin projekteja eteenpäin, Janhunen sanoo.

Halpaa vanhan kiinteistön uudistaminen ei ole. Esimerkiksi aliupseerikoulun remontoiminen palvelukodiksi maksoi lähes uuden rakennuksen verran. Bonuksena rakennuksessa on kuitenkin paljon yhteisiä tiloja. Uudisrakennusten kohdalla niistä usein tingitään.

Sijoittajan mukaan saneeraaminen olisi järkevää etenkin pääkaupunkiseudulla, missä tonttimaa on kallista ja sitä on vähän.