1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Kuinka suurista säästöistä nyt keskustellaan? Tässä viisi vertailukohtaa

Kolme miljardia euroa on vielä kaukana lama-ajan säästöistä Suomessa. Summa kalpenee myös Kreikassa tehtyjen leikkauksien rinnalla. Keskituloiselta palkansaajalta potin ansaitseminen veisi 77 000 työvuotta.

talous
Grafiikka eri henkilöiden varallisuudesta ja säästötavoittesta.
Yle Uutisgrafiikka

Keskustelu valtiontalouden mahdollisista kolmen miljardin euron lisäsäästöistä jatkuu huomenna tiistaina hallituksen ja opposition välillä. Päättäjät puhuvat säästöjen sijaan sopeutuksesta, sillä summa on tarkoitus saada kasaan sekä menoja leikkaamalla että veroja kiristämällä. Siitä, miten ja milloin sopeutustoimet toteutetaan, on määrä päättää maaliskuussa hallituksen kehysriihessä.

Kuinka suuri summa 3 miljardia oikein on? Tässä viisi vertailukohtaa.

1. Verrattuna maailman tai Suomen rikkaimman miehen varallisuuteen

Maailman rikkain mies on talouslehti Forbesin mukaan Bill Gates. Microsoftin perustajalla on omaisuutta 72 miljardia dollaria eli noin 53 miljardia euroa – lähes Suomen valtionbudjetin verran. Bill Gatesin pääomaan kolme miljardia euroa tekisikin vain vajaan 6 prosentin loven.

Iso osa säästöistä voitaisiin myös kuitata laittamalla lihoiksi Antti Herlinin omaisuus. Hissiyhtiö Koneen johtohahmolla on Forbesin mukaan noin 2,3 miljardin euron omaisuus. Herlin on tiettävästi Suomen rikkain ihminen ja maamme ainoa miljardööri.

2. Verrattuna tavallisen palkansaajan ansioihin

Grafiikka palkansaajan keskiansioista ja säästötavoitteesta.
Yle Uutisgrafiikka

Tavallinen palkansaaja ansaitsee Suomessa keskimäärin 3200 euroa kuukaudessa eli hieman alle 40 000 euroa vuodessa. Valtiontalouden sopeutustarve 3 miljardia euroa vastaa siis pyöreästi 77 000 keskituloisen suomalaisen vuosiansioita. Tämä on noin Joensuun väkiluvun verran ihmisiä. Tai: keskituloiselta palkansaajalta menisi 77 000 työvuotta 3 miljardin euron ansaitsemiseen – ennen veroja.

3. Verrattuna Kreikan tekemiin säästöihin

Grafiikka Kreikan julkisen sektorin menoista.
Yle Uutisgrafiikka

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan Kreikka on leikannut julkisen sektorin menoista 39 miljardia euroa viidessä vuodessa. Tämä on lähes kolmannes sektorin menoista, ja noin 12 prosenttia Kreikan vuoden 2009 bruttokansantuotteesta.

Kreikan talous on myös viidessä vuodessa kutistunut tuntuvasti maailmanlaajuisen rahoituskriisin ja siitä johtuvien ongelmien vuoksi. Kreikan nykyiseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna säästöt ovat lähes 20 prosenttia.

Suomessa keskustelun alla olevat kolmen miljardin säästöt ovat "vain" 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja hallituskauden koko kahdeksan miljardin potti sekin vain 4 prosenttia.

Kreikan sopeutustoimia voi siis pitää huiman isoina – eivätkä ne todennäköisesti vielä riitä maan ongelmien ratkomiseen. Suomen ongelmista voi hädin tuskin puhua samana päivänä.

4. Verrattuna 1990-luvun lama-ajan säästöihin

Grafiikka eri hallitusten säästöistä.
Yle Uutisgrafiikka

1990-luvulla säästötoimia tekivät sekä Ahon (1991–1995) että Lipposen I hallitus (1995–1999). Ahon hallituskaudella toteutettiin lähes 6 miljardin euron leikkaukset, Lipposelle leikattavaa jäi 4,5 miljardia euroa. Yhteensä yhdeksän vuoden kulukuuri kasvoi siis noin 10,5 miljardiin.

Lama-aikana tingittiin etenkin terveydenhuollosta, sosiaalimenoista, koulutuksesta ja elinkeinoelämän edistämisestä; vuosina 1990–1997 näiden menojen osuus pieneni eniten bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Myös Kataisen hallitus on tehnyt säästöpäätöksiä jo nykyistä aiemmin. Saldoksi vuosilta 2011–2013 tulee noin 4,8 miljardia euroa, kun otetaan huomioon nettomääräiset menoleikkaukset ja veronkiristykset. Mukana ovat myös harmaan talouden torjunnasta saatavat verotulot.

Kokonaisuudessaan nykyisen hallituksen sopeutustoimet ovat siis nousemassa lähes 8 miljardiin euroon.

Kun 1990-lukua verrataan tähän päivään, on otettava huomioon talouden kasvu. Valtiovarainministeriön mukaan 10,5 miljardin menoleikkaukset vastasivat aikanaan noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. 8 miljardia taas vastaa noin 4 prosenttia Suomen nykyisestä, vajaan 200 miljardin euron bruttokansantuotteesta.

Luvut ovat toki vain suuntaa-antavia. Valtiovarainministeriön virkamies itsekin epäilee, että 1990-luvun BKT-suhdeluvussa ei ole otettu huomioon tuolloin tehtyjä veronkevennyksiä. Ne pienentäisivät suhdelukua hieman kymmenestä prosentista. Lisäksi nykyinen säästölinja alkoi jo Vanhasen II hallituksen tekemillä veronkorotuksilla vuonna 2011.

Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että lama-ajan säästöt olivat talouden kokoon suhteutettuna tuntuvasti suurempia kuin nykyiset.

5. Verrattuna valtion tuloihin ja menoihin

Grafiikka valtion budjetista.
Yle Uutisgrafiikka

Valtion tulo- ja menoarvio kuluvalle vuodelle on noin 54 miljardia euroa. Budjetin kokoon suhteutettuna kolme miljardia on siis 5,5 prosenttia.

Leikkaukset toteutetaan todennäköisesti niin sanotulla juustohöylämallilla, eli monesta eri menoerästä nipistämällä. Jos kuitenkin etsitään vertailukohdaksi kolmen miljardin euron kertaeriä, näitä ovat budjetissa esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön menot (3,0 mrd. e) sekä puolustusministeriön menot (2,8 mrd. e). Lähes saman verran menee tänä vuonna työttömyysturvaan (2,7 mrd. e) sekä korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen (2,7 mrd. e).

Vastaavasti tulopuolella kolmen miljardin euron potin saa kasaan esimerkiksi yhdistämällä yhteisöverotulot (2,5 mrd. e) sekä perintö- ja lahjaveron tulot (0,6 mrd. e). Ansio- ja pääomaverot tuovat valtion kassaan lähes kolme kertaa säästötavoitteen verran, noin 9 miljardia euroa.

Lähteet: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Suomen Pankki. Juttua varten on haastateltu valtiovarainministeriön Arvi Suvantoa sekä Suomen Pankin Petri Mäkifräntiä ja Tuuli Koivua.

Lue seuraavaksi