Lastenpsykiatri: On vaarallista ajatella, että syli on lapselle palkinto

Itkua, huutoa, rääkyä – räkä poskella lapsi ojentelee käsiään ja haluaa syliin. Tuttu tilanne kaikissa lapsiperheissä. Otanko syliin vai vaadinko lasta ensin rauhoittumaan?

Aamu-tv
Jukka Mäkelä.
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä pitää vaarallisena ajatusmallia, jonka mukaan lapsen pitää ensin rauhoittua yksin ja sitten vasta pääsee syliin. Lapsen kuuluu saada olla sylissä silloinkin, kun siinä kiukuttaa. Yksin rauhoittuminen ei ole pienelle hyväksi, vaan opettaa epäsosiaaliseen toimintamalliin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lastenpsykiatri Jukka Mäkelä on vastauksessaan ehdoton: jos lapsi pyytää päästä syliin, hänet on otettava.

– Minusta yksi vaarallisia tämän ajan kasvatusperinteitä on se, että ajatellaan, että lapsen pitäisi ensin itse ottaa käyttäytyminen hallintaan ja sen jälkeen hän saisi ikään kuin palkintona sylin, Mäkelä sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Kosketus vähentää stressiä

Lempeä kosketus ja syli rauhoittavat hermostoa ja vähentävät stressiä. Lapsi ei vielä pysty säätelemään käyttäytymistään kuten aikuinen. Siksi häneltä ei myöskään voi vaatia rauhoittumista ennen syliin ottamista.

Ajatus, että syliinotto on palkinto, on vaarallinen ajatus.

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, THL

– Me olemme intensiivisiä sosiaalisia olentoja. Me luotaamme koko ajan sitä, mitä muut ajattelevat. Kun lapsi ei pysty käyttäytymään siten, että hänestä tykätään, silloin hän tarvitsee jonkun, joka tyydyttää hänen hermostoaan. Sen jälkeen hän pystyy, Mäkelä sanoo.

Jotta ihminen pystyy luontevasti ja rennosti olemaan yhteydessä muihin ihmisiin, hänellä täytyy olla sisäinen rauha. Se puolestaan syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin. Mäkelä kutsuu tätä hyväksi kehäksi.

Älä jätä murkkuakaan yksin

Pienen lapsen raivon ja pahan olon voi tyynnyttää sylissä, mutta mitä tehdä ovia paiskovan murrosikäisen kanssa?

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä painottaa puheyhteyden säilyttämistä.

Puhu sen suljetun ovenkin läpi.

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, THL

– Puhu sen suljetun ovenkin läpi, että "olen täällä ja että sitten kun taas pystyt niin voidaan jutella lisää". Yhteys on ihmiselle tärkeä. Jos jätetään yksin rauhoittumaan, niin se vain pahentaa sitä määrää pahoja tunteita, joiden kanssa on vaikea olla.

Mäkelä viittaa lukuisiin kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan lapset, joita on kuultu ja autettu pieninä, ovat kaikkein hyväntahtoisimmin sosiaalisia sekä lapsena että aikuisina. He myös pärjäävät paremmin stressitilanteissa.

Halaa, rutista, pörrötä tukkaa

Kosketuksella on tärkeä rooli myös kodin ulkopuolella. Esimerkiksi päiväkodissa kaikkien viihtyvyyttä voi parantaa pienillä, hyväntahtoisilla kosketuksilla. Ohimennen tapahtuvalla kosketuksella voi ehkäistä riitoja.

Yksinjättämisen viesti ei ole haitallinen ainoastaan mielelle vaan myös kropalle.

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, THL

– Syliin ottaminen, rutistaminen, halaaminen, hiusten pörröttäminen ei vain silloin, kun lapsi sitä pyytää vaan silloin tällöin kun huomaa, että nyt tässä on jotain jännitettä tulossa, kuvailee THL:n lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.

Viimeistään nyt on aika hylätä vanha kasvatuskäsite, jonka mukaan liiallinen läheisyys hemmottelee ja pilaa lapsen.

– Oleellista on, että yksinjättämisen viesti ei ole haitallinen ainoastaan mielelle vaan myös kropalle, koska stressitila aiheuttaa kropassa (haitallisia) muutoksia.