yle.fi-etusivu

Näillä teeseillä sote kuntoon: Kuntoutussairaaloilla ja palvelukortteleilla merkittäviä säästöjä

Tuoreen tutkimuksen mukaan terveydenhuollon säästöt löytyisivät vanhusten laitoshoidon purkamisesta ja lähipalveluiden uudistamisesta. Tutkijat toteavat myös, että Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tasa-arvossa olisi kehittämisen varaa: eri sairaanhoitopiirien alueella asuvat suomalaiset eivät saa samanlaisia sote-palveluita.

Kotimaa
Grafiikka Sote-uudistuksen palveluverkosta.
Tutkijoiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi järjestää verkkomaisesti ilman kuntarajoja.Yle Uutisgrafiikka

Sote-uudistuksen sisältöjä pohtineet tutkijat painottavat, että Suomen terveydenhuollon kohtalon kysymys tulevaisuudessa on ikääntyvän väestön hoidon järjestäminen; sieltä löytyvät huomattavat säästöt.

Suomen terveydenhuollon rakenteita tarkastelleessa ja sitä muihin OECD-maihin verranneessa tutkimuksessa suositellaan vanhusten laitoshoidon purkamista, kuntoutusairaaloiden perustamista ja vanhusten asumisen järjestämistä palvelukortteleihin.

Myös akuuttihoitoa tulisi keskittää tasa-arvoisen hoidon takaamiseksi.

Tutkijat katsovat, että muutokset vapauttavat väheneviä hoitoresursseja muuhun käyttöön.

Tutkijoiden keskeinen havainto oli, että Suomen vanhusten hoitojärjestelmä on edelleen liian laitospainotteinen.

Tutkimushankkeen vetäjä, Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi toteaa johtopäätöksen olevan yksiselitteinen; vanhusten laitoshoitoa on purettava.

– Kaikkien etujen mukaista on, että vanhusväestö säilyttäisi toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Pyrittäisiin saamaan vanhukset siihen kuntoon, että he pärjäisivät pidempään omillaan. Kun laitoksessa makaavat vanhukset aktivoidaan ja heidän toimintakykyään parannetaan liikunnalla ja kodinomaisilla olosuhteilla, sillä on positiivisia terveysvaikutuksia.

Suomen terveyskeskussairaaloissa on nykyään 5 000 vanhusta lyhytaikaisessa hoidossa ja 10 000 vanhusta vuodepotilaina.

Grafiikka hoitopäivien määrästä Suomessa vuonna 2012 ja OECD-maissa vuonna 2011. Lähde OECD Health data 2013 ja Sotka 2013.
Klikkaa kuva suuremmaksi.Yle Uutisgrafiikka

Kuntoutussairaalat ja vanhusten palvelukorttelit vuodeosastojen tilalle

Tutkijat katsovat, että sote-uudistuksen ehdoton painopiste tulisi olla lähipalvelut ja niiden uudistaminen. Raportin mukaan lähipalveluissa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen ei riitä, vaan alueellista yhteistyötä on lisättävä.

Soten tulevasta hallintomallista riippumatta alueelliset palvelupisteet tulisi kytkeä rinnakkaiseen verkkoon. Verkkomallilla erikoissairaanhoidon palveluita voitaisiin tuoda myös parin tuhannen asukkaan taajamaan.

Nykyisin kunnat järjestävät sote-palvelut itsenäisesti, mikä myös haittaa järkevää yhteistyötä.

Tutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä paljon sosiaali-ja terveydenhuollon henkilöstöä muihin OECD-maihin verrattuna. Meillä on OECD-maista viidenneksi eniten hoitohenkilökuntaa tuhatta asukasta kohden. Tulevaisuudessa hoitavia käsiä on kuitenkin vähemmän.

Erityisesti kuntoutuksen järjestäminen on keskeistä, jotta laitospäivät vähenisivät ja hoitohenkilöstöä vapautuisi muihin töihin.

Tutkijat suosittavat raportissaan, että ensimmäisessä vaiheessa nykyisistä alue- ja terveyskeskussairaaloista muodostettaisiin kuntouttavien lähisairaaloiden verkko.

Nykyiset 18 keskussairaalaa jatkaisivat ennallaan. Lisäksi esitellään palvelukortteliasumismuotoa, jossa vanhukset voisivat elää mahdollisimman omatoimisesti kodinomaisissa oloissa.

– Olemme ehdottaneet, että puhdas akuuttihoito ja kuntouttava hoito erotettaisiin enemmän toisistaan. Tämä vaatii parempia ja tarkoituksenmukaisempia tiloja näille vanhuksille. Asumispalvelukorttelista heille löytyisi terveydenhuolto- ja liikuntapalvelut sekä esimerkiksi ravintolat ja parturi.

Grafiikka Sote-uudistuksen palveluverkosta.
Tutkijoiden mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kuntarajojen mukaan haittaa yhteistyötä. Yle Uutisgrafiikka

Rakennemuutoksilla jopa miljardisäästöjä

Professori Malmin mukaan tutkimuksessa esitellyillä malleilla saataisiin aikaan huomattavia säästöjä – puhutaan satojen miljoonien, jopa miljardien eurojen säästöistä.

– Aivan tarkkoja lukuja on vaikea laskea. Suomessa on hoitohenkilöstöä 73 ihmistä tuhatta asukasta kohti ja Sveitsissä ja Englannissa vastaavasti 68 ja 63 henkilöä tuhatta asukasta kohti. Kun käännetään nämä henkilötyövuosiksi, niin pelkästään Sveitsiin nähden ero on 700 miljoonaa euroa. Jos henkilöstömitoitus olisi Englannin tasolla, niin puhutaan jo kahdesta miljardista eurosta.

Malmi painottaa, etteivät esimerkkisäästöt synny pelkästään heidän esittämillään palvelukortteli- ja kuntoutussairaalamallilla. Myös terveydenhuollon rakenteisiin olisi puututtava.

– Toivoisin, että päättäjät katsoisivat esitellyn mallin kokonaiskuvaa, eivätkä vain ampuisi alas yksityiskohtia. Yrittäisivät miettiä mitä sote-järjestelmälle voitaisiin oikeasti tehdä, jotta se olisi edelleen laadukas, mutta kustannuksiltaan sellainen, että kansakunta pystyy sen kantamaan.

Suomen sote-järjestelmän tasa-arvoisuus myytti

Tutkimuksen mukaan Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Eri sairaanhoitopiirien alueilla asuvat suomalaiset eivät saa samanlaisia sote-palveluita.

Teemu Malmi toteaa, että kansalaisten akuuttihoito on järjestetty kohtuullisen tasaisesti, mutta muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden alueelliset vaihtelut ovat suuria. Akuuttihoitoakin tulisi kuitenkin vielä keskittää.

Malmin mukaan tehokkaimpien alueiden opit pitäisi viedä resurssien käytössä heikoimmille alueille.

– Suomen sisällä on huomattavia eroja. Erot eivät missään tapauksessa selity sairastavuudella, vaan toimintamalleilla ja resursseilla. Näiden kulujen valossa ei voida sanoa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on yhtenäinen ja tasalaatuinen. Näyttää siltä, että erot ovat syntyneet historian saatossa ja niihin on vaikea puuttua poliittisesti. Sairaaloiden lakkauttamisesta syntyy aina iso haloo.

Malmin mukaan joillakin alueilla on hyvä tilanne lääkärien ja hoitajien suhteen, ja terveydenhuollossa on tästä syystä ylikäyttöä. Toisaalta taas joillakin alueilla tarvittaisiin lisää hoitohenkilökuntaa.

Malmi kertoo, että osassa sairaanhoitopiireistä selvitään puolta pienemmällä sairaansijamäärällä kuin toisissa. Sairaansijamäärällä tarkoitetaan sairaalan osastolla olevien paikkojen määrää. Myös hoitohenkilöstöä voi olla toisessa sairaanhoitopiirissä runsas 60 ja toisessa 77 tuhatta asukasta kohti.

– Olemmeko sitä mieltä, että näillä alueilla, joissa sairaanhoitosijoja ja henkilöstöä on vähemmän, hoito pelaa huonommin? Toimintapoja muuttamalla voidaan tehdä todella paljon ilman, että hoidon laatuun puututaan oleellisesti.

Aalto-yliopiston tutkimus Sisältöä sote-uudistukseen – tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun julkaistiin maanantaina Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisujen sarjassa. Tutkimuksen vetäjänä on toiminut professori Teemu Malmi ja tutkijoina KTM Petra Kinnula ja professori Erkki Vauramo.