1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Kymenlaaksolla hyvät eväät Venäjän-viennin portiksi

Hyvät liikenneyhteydet Venäjän suurimmille markkina-alueille Pietariin ja Moskovaan ovat saaneet esimerkiksi Japanin tähyämään itänaapuriimme Kotkan ja Haminan satamien kautta. Suomalaisyritysten vientiä edistävästä Finprosta muistetaan, että vahvuudet on osattava markkinoida, jotta ne saadaan muutettua rahaksi.

Kuva: Yle Kymenlaakso

Japanin suurlähettiläs Kenji Shinoda kiertää Kotkan ja Haminan seudulla tutustumassa alueen yrityskenttään. Eteläinen Kymenlaakso kiinnostaa japanilaisia bisneksentekomielessä. Japanilaisyhtiöiden kiinnostus kohdistuu etenkin vientiin Venäjälle. Hyvät satamat ja kohta valmistuva E18 -moottoritie ovat yhdistelmä, joka on kääntänyt katseita kohti Kotkaa ja Haminaa.

- Logistiikka on varmasti hyvin suuri osatekijä siinä, miksi seutu Japania kiinnostaa. Suomi on myös hyvin vakaa maa. Täällä on turvallista eikä ole esimerkiksi maanjäristysten riskiä, muistuttaa aluepäällikkö Petri Tulensalo Finprosta.

Japanista on toki suorempiakin liikenneyhteyksiä Venäjälle kuin Suomen kautta kiertäen. Kiinnostus Kymenlaaksoa kohtaa kauttakulkupaikkana perustuukin siihen, että Japanilla on huomattava määrä teollista tuotantoa myös Euroopassa.

- Japanilla on paljon intressejä pyrkiä Venäjän markkinoille myös Suomen kautta. Japanilaisella autoteollisuudella on kokoonpanotehdas muun muassa Englannissa, josta on lyhyt matka Venäjän markkinoille juuri Kymenlaakson kautta. Lisäksi maan merkittävimmät markkina-alueet, Pietari ja Moskova ovat hyvin lähellä Suomea, korostaa vuosia Japanin taloutta seurannut kaupallinen sihteeri Juuso Moisander ulkoasiainministeriöstä.

Suurimmat investoinnit valuvat Venäjälle

Japanin suurlähettilään mukaan hänen maansa yrityksiä kiinnostaa myös kokoonpanotehtaiden perustaminen lähelle Venäjän rajaa. Ulkoministeriön kaupallinen sihteeri Juuso Moisander arvioi, että Suomen puolelle teollisten investointien saaminen on epävarmaa.

Syy löytyy EU:n ja Venäjän välillä vallitsevista tullimaksuista. Esimerkiksi autoteollisuuden tuotteille tullimaksun osuus on 10-15 prosenttia tuotteen hinnasta. Tästä syystä esimerkiksi autovalmistajat Nissan ja Toyota ovat perustaneet kokoonpanotehtaat Pietariin.

- Uskoisin, että teollisuuslaitosten perustamisen Japanilla on suuremmat intressit Venäjän puolelle, Moisander sanoo.

Finpron Kaakkois-Suomen asioista vastaava aluepäällikkö Petri Tulensalo muistuttaa, että Suomeen voi tulla rahallista hyötyä siltikin, vaikka teollisuuslaitoksia ei Suomen puolelle perustettaisikaan.

- Venäjän puolella toimii eräs amerikkalaisomisteinen yritys, jonka johto asuu Suomen puolella Imatralla. He käyvät töissä Venäjällä ja maksavat veronsa Suomeen, Tulensalo kertoo.

- Lisäksi autonosien vienti voisi hyödyttää vaikkapa Uudenkaupungin autotehdasta, hän pohtii.

Peliteollisuus ja terveysmatkailu kiinnostavat

Autoteollisuus on japanilaisen teollisuuden keskeisiä kulmakiviä. Finprosta kuitenkin muistutetaan, maasta löytyy paljon muutakin teollisuutta. Aluepäällikkö Tulensalo nostaa esimerkeiksi tietoliikenneteollisuuden ja peliteollisuuden. Googlen palvelinkeskus Haminassa on hänen mukaansa yksi valttikortti, jonka avulla Suomeen voidaan havitella lisää vastaavia investointeja.

Myös hiljattain tapahtunut pelialan yrityskauppa on lupaava signaali. Japanilaiset ostivat suomalaisen peliyhtiö Supercellin ja lisää investointeja voi olla luvassa.

- Peliteollisuus ei kuitenkaan ole yhtä työvoimavaltainen ala kuin vaikkapa paperiteollisuus, Tulensalo muistuttaa.

Venäjän markkinoiden kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä likimainkaan kartoitettu. Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää terveysmatkailua. Venäläiset ovat pääsemässä asioimaan suomalaisiin sairaaloihin ja moni käy ostamassa Suomesta lääkkeitä esimerkiksi syöpähoitoihin.

- Monet lääkejätit eivät vie lääkkeitään Venäjälle, minkä vuoksi niitä käydään ostamassa Suomesta ja muista EU-maista. Siinä on mahdollisesti lähivuosina suuri tulonlähde, Finpron aluepäällikkö Tulensalo arvioi.

Vapaakauppasopimusta odotetaan

Suuri kysymysmerkki tulevaisuuden Venäjänkaupassa on EU:n ja Venäjän välinen vapaakauppasopimus. Sopimuksesta käydään jatkuvasti neuvotteluita. Aikataulu sopimuksen mahdolliselle solmimiselle on täysoin auki ja siihen pääseminen voi viedä jopa vuosia. Esimerkiksi Venäjän WTO-jäsenyydestä neuvoteltiin 17 vuotta.

Venäjän taloustilanteen vaikutusta neuvotteluihin pidetään suurena kysymysmerkkinä. Vahva taloustilanne ei välttämättä nopeuta neuvotteluita, mutta toisaalta talouskasvun hiipuminen voi myös hidastaa neuvotteluita, jos maassa päädytään suojelemaan omaa teollisuutta tuonnin kustannuksella.

Suomalaisella elinkeinoelämällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta jäädä odottamaan sopimuksen syntyä. Sekä Finprosta että ulkoministeriöstä muistutetaan, että nyt jokaisen maakunnan on itse markkinoitava omia vahvuuksiaan, jotta teollisuuteen saataisiin tilauksia ja maakuntiin työtä.

- Se, että Kymenlaaksossa markkinoidaan japanilaisille oman alueen vahvuuksia, on juuri sitä työtä mitä kuuluukin tehdä. Tärkeintä on kuitenkin kysyä vierailijoilta, mitä he itse haluavat, muistuttaa Finpron aluepäällikkö Petri Tulensalo.

- Selvä asia on, että jos Japanin suurlähettiläs saapuu maakuntaan vierailulle ja tulee tutustumaan yrityksiin, se on otettava positiivisena merkkinä, painottaa ulkoministeriön kaupallinen sihteeri Juuso Moisander.