Eurooppa ottaa mallia Suomesta harmaan talouden kitkemisessä

Harmaan talouden torjuminen on kannattavaa. Veronumero rakennuksilla työskentelevien rintapielessä on jo tuonut valtiolle miljoonien eurojen lisätulot. Heinäkuun alussa voimaan tulevat lakimuutokset jatkavat rakennusalan tervehdyttämistä.

Kotimaa
rakennustyömaa
Mirva Korpela / Yle

Rakennusalalla jatketaan harmaan talouden torjumista. Puolitoista vuotta sitten yhteisillä rakennustyömailla tuli pakolliseksi kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero. Heinäkuun alusta lähtien rakennustyömaan pääurakoitsijan on pidettävä luetteloa yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä ja ilmoitettava heidän tietonsa kuukausittain verottajalle. Lisäksi jokaisen rakennustyön tilaajan on ilmoitettava verottajalle tiedot urakasta ja urakoitsijoista.

Veronumero kuvallisessa henkilökortissa on jo konkreettisesti näyttänyt, että sillä on ollut vaikutuksia harmaan talouden kitkemisessä, sanoo asiamies Ville Wartiovaara Rakennusteollisuus ry:stä.

– Verottajan lukujen mukaan lisätuloja on tullut noin 160 - 180 miljoonaa euroa puolentoista vuoden aikana. Uskoisin, että heinäkuun alussa voimaan tuleva ilmoitusvelvollisuus voi nostaa lisätulot lähes kymmenkertaiseksi, mitä valtiolle tulee aikaisemmin maksamatta jääneistä veroista ja muista sosiaalisummista.

Ensimmäiset ilmoitukset on annettava syyskuussa. Muutos tietää yrityksille lisää kuluja, sillä tiedot on ilmoitettava sähköisesti.

– Yrityksissä joudutaan varmasti tekemään investointeja, palkkaamaan lisätyövoimaa ja uudistamaan järjestelmiä, koska tämä on ensimmäinen lainsäädäntö, jossa verottaja edellyttää kaiken ilmoitusvelvollisuuden tapahtuvan sähköisessä muodossa. Mutta yhtä kaikki, jäsenyrityksemme ovat katsoneet, että se on vaivan arvoista. Tällä saadaan kitkettyä harmaata taloutta ja tasapäistettyä alan kilpailujärjestelmää, Wartiovaara toteaa.

Muu Eurooppa seuraa perässä

Harmaan talouden torjumiseen on etsitty Suomessa välineitä kentältä tulleiden toiveiden mukaisesta. Myös valvova viranomainen on tyytyväinen uudistuksiin.

– Henkilötunnistekorttien käyttö on Kainuussa huomattavasti parantunut. Puutteena kuitenkin on, ettei kaikkia työntekijöitä ole kortista huolimatta ilmoitettu verottajan henkilönumerorekisteriin. Ne eivät mene sinne automaattisesti, vaan työnantajan tai työntekijän täytyy tehdä ilmoitus, sanoo tarkastaja Hannu Kemppainen Pohjois-Suomenaluehallintovirastosta.

Tämä on uniikki, uudenlainen tapa ajatella, että saataisiin kontrollia siihen, ketä työmaalla työskentelee ja miten rahaliikenne tapahtuu.

Ville Wartiovaara

Kemppaisen mukaan heinäkuun alussa voimaan tuleva lakimuutos ilmoitusvelvollisuudesta tuo hyvää joka paikkaan Suomessa.

– Järjestelmästä tulevat hyötymään ne yritykset ja työnantajat, jotka noudattavat lakeja, joita on säädetty työnantajien velvollisuudeksi ja se tarkoittaa myös koko yhteiskuntaa.

Suomalaisesta järjestelmästä on nyt tulossa myös vientituote, sillä se kiinnostaa ympäri Eurooppaa.

– Tähän mennessä yhteyttä on otettu Etelä-Euroopasta ja yhteistyötä on jo viritetty Pohjoismaissa. Lisäksi EU:n tasolla on jo työryhmiä, joissa mietitään, voitaisiinko suomalainen järjestelmä ottaa käyttöön EU:n tasolla. Siellä on nähty, että tämä on uniikki, uudenlainen tapa ajatella, että saataisiin kontrollia siihen, ketä työmaalla työskentelee ja miten rahaliikenne tapahtuu, Rakennusteollisuus ry:n asiamies Ville Wartiovaara kertoo.