Joka viides pohjoispohjalaisista jättää armeijan väliin

Syy on useimmiten henkisessä pahoinvoinnissa. Myös liikapaino estää varusmiespalveluksen.

asevelvollisuus
Erikoisjääkäreitä taisteluharjoituksessa Savitaipaleella.
Yle Etelä-Karjala

Kutsuntatilastojen mukaan pohjois-pohjalaisista nuorista joka viides jättää varusmiespalveluksen väliin. Valtakunnallisesti vertailtuna Pohjois-Pohjanmaan nuoret hakeutuvat varusmiespalvelukseen hieman keskimääräistä useammin.

Osassa maakuntaa kutsuntojen poistuma on huomattavan korkea. Muun muassa Taivalkoskella kutsuntoihin osallistuneista, vuonna 1995 syntyneistä yli 34 prosenttia jättää armeijan toistaiseksi väliin.

- Usein syy varusmiespalveuksesta poisjääntiin löytyy henkiseltä puolelta, kertoo majuri Juha Taskinen Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnasta.

Armeijaa ei vältellä tietoisesti

Taskisen mukaan nuoret eivät tietoisesti välttele armeijaa.

- Monesti nuorella on kutsuntojen aikaan menossa hyvä vaihe elämässä niin, että emme halua heitä häiritä siinä vaiheessa elämää.

- Poistumaprosentti muodostuu suurelta osin mielenterveyteen liittyvistä häiriöistä ja käytöshäiriöistä. Myös ylipaino on hyvin keskeinen tekijä, jonka takia palvelus ei ole mahdollista, Taskinen toteaa.

Puolustustvoimat on verkostoitunut

Taskinen muistuttaa, että Puolustusvoimat tekee merkittävää taustatyötä, jotta nuoret saataisiin nykyistä parempaan palvelukuntoon. Muun muassa erilaisten nuorisoa tukevien verkostojen kautta myös Puolustusvoimat osallistuu nuorten sekä henkisen että ruumiillisen yleiskunnon tarkkailuun. Ja näin tehden myös kunnon kohentamiseen.

- Nuorilla on mahdollisuus käydä armeija 30-vuotiaaksi saakka. Vaikka kutsuntatilanteessa nuori vapautettaisiin rauhanajan palveluksesta, on hänen mahdollisuus edelleen hakeutua varusmiespalvelukseen, jos katsoo kykenevänsä palvelukseen ennen kolmeakymmentä ikävuotta, Taskinen toteaa.

Taskinen sanoo, että Puolustusvoimille on ensisijaisen tärkeää nuoren terveys, ei kutsuntojen poistumaprosenttien kaunisteleminen.

- Jos menneinä vuosikymmeninä olisi kutsunnoissa ollut käytössä nykyisen kaltaiset terveystarkastukset, tuskin näin voimakasta muutosta prosenteissa heikompaan suuntaan olisi tapahtunut, Taskinen arvelee.