Koe uusi yle.fi

Persaukiset partasuut huristavat halki Aasian

Kevään aikana Juho Sarno ja Pyry Kääriä toteuttavat unelmansa ja köröttelevät kolmipyöräisellä tuk-tukilla Thaimaasta Suomeen. 17 000 kilometrin reissuun on valmistauduttu muun muassa partaa kasvattamalla.

viihde
Pyry Kääriä ja Juho Sarno
Tuk-tuk ei ehkä ole kovin käytännöllinen, mutta sympaattinen se on, vakuuttavat Juho ja Pyry.

Yksi kolmipyöräinen kulkuneuvo, kaksi seikkailunhaluista nuorta miestä, 14 maata, 17 000 kilometriä ja rutkasti hyvää ruokaa. Siinä yhtälö, jonka pitävyyttä Juho Sarno ja Pyry Kääriä testaavat kevään aikana, kun he matkaavat tuk-tukilla Bangkokista Suomeen.

- Se on unelma joka meillä on ollut viitisen vuotta ja nyt ollaan toteuttamassa sitä, miehet iloitsevat.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, tuk-tuk matkustajineen on perillä Suomessa kesäkuun puoleen väliin mennessä.

- Ajoaikaa on varattu kolme ja puoli kuukautta. Jos painaisi yhtä soittoa talla pohjassa, niin se olisi kahdeksan ja puoli vuorokautta ja oltais Suomessa. Se olisi nollan pysähdyksen taktiikalla.

Mutta nyt ei olla nopeuskisassa vaan seikkailemassa, ja matkanteko on vähintään yhtä tärkeää kuin perille pääseminen.

- Olen varma, ettei tällaisen matkan jälkeen tulla samana ihmisenä takaisin. Ja oikeastaan sen takia se tehdäänkin: että pääsisi kasvamaan ja kokeilemaan vastoinkäymisiä ja oppimaan uutta, Juho perustelee.

Leipää ja sirkushuveja

Ihan alunperin Juhon ja Pyryn haaveena oli perustaa thaimaalaistyyppinen katukeittiö Suomeen. Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Pyry Kääriä ja Juho Sarno Bangkokissa.
Bangkokissa Pyryllä ja Juholla on ollut aikaa harjoitella sirkustemppuja.Yle / Marika Paaso

- Ajateltiin, että ois tosi kiva laittaa katukeittiö tuk-tukiin! Ja nyt me ajetaan se Bangkokista Suomeen ja pistetään katukeittiö pystyyn. Kantava ajatus tässä on nimen omaan ruoka, ja matkan varrella tutustumme niihin ruokiin, joita ihan tavalliset ihmiset syövät.

Kokkaaminen on Juhon ja Pyryn intohimo, mutta ammatiltaan he ovat sirkustaiteilijoita. Sitäkin puolta on tarkoitus hyödyntää, kun reissun päällä tehdään tuttavuutta uusiin ihmisiin.

- Sirkus on icebreaker, että saadaan kontakti ihmisiin, joiden kieltä me ei osata. Me voidaan vetää pieni esitys jossain ja sen jälkeen kysyä, josko ne näyttäis meille miten kokataan. Tällaisia lehmänkauppoja on tarkoitus tehdä.

Parta takaa turvallisuuden

Juhon ja Pyryn tuk-tuk-reitti kulkee Thaimaan, Myanmarin, Nepalin, Intian, Pakistanin, Iranin, Azerbaidzanin, Georgian, Ukrainan, Valko-Venäjän, Venäjän ja Baltian maiden kautta Suomeen. Matkan varrelle osuu monta sellaista maata, joita ei varsinaisesti suositella ulkomaisille turisteille. Miehet eivät kuitenkaan ole huolissaan turvallisuudestaan.

Sirkus on icebreaker, että saadaan kontakti ihmisiin, joiden kieltä me ei osata.

- Me vedetään tuk-tukilla halki maiden ja mantujen ja meillä roikkuu siinä kaikki kattilat ja veitset ja toisella on valtava parta ja toisella pitkät viikset. Jos me näytetään siltä, että kukaan ei voi ottaa meitä vakavissaan, niin sitten meillä ei myöskään ole mitään pelättävää.

Muutakin kuin parrankasvatusta on toki vaadittu ennen kuin kuukausien mittaiseen tuk-tuk-reissuun on voitu lähteä. Viisumeita on hankittu vino pino ja rahaa kerätty muun muassa joukkorahoituksella ja sponsorisopimuksilla.

- Me lähdettiin liikkeelle kahtena persaukisena sirkustaitelijana ja on pitänyt laittaa aikamoisia rattaita pyörimään ja opetella paljon uusia asioita. Haastavinta on ollut oman firman pystyyn laittaminen ja rahoituksen organisoiminen tälle koko jutulle.

Tuk-tuk yhdistää kaikkien ajoneuvojen huonot puolet

Ennen kuin tuk-tukin rattiin voi hypätä, pitää tietysti myös opetella ajamaan sitä. Thaimaalainen tuk-tuk-tehdas on tarjonnut Juholle ja Pyrylle ajo-opetusta ja mekaanikkokurssinkin, jotta miehet voivat tarpeen tullen korjata pikkuvikoja itse.

Jos painaisi yhtä soittoa talla pohjassa, niin se olisi kahdeksan ja puoli vuorokautta ja oltais Suomessa.

Yllätyksiä on silti odotttavissa, sillä kolmipyöräinen ja kolmimetrinen ajopeli ei ole kaikkein helpoimmin hallittavissa.

- Sanotaan, että tuk-tuk yhdistää kaikkien ajoneuvojen huonot puolet: se tarjoaa yhtä vähän suojaa kuin mopo, mutta on kuitenkin yhtä kömpelö kuin auto. Ja kuulemma kaatuu helposti mutkissa.

Kova äänikin tuk-tukista lähtee. Mutta jos prutkutus joskus alkaakin kyllästyttää, niin on siinä myös hyvät puolensa: eipähän tarvitse koko ajan keksiä keskusteltavaa, kun ei se kuitenkaan melussa onnistuisi.

- On se varmaan hyvä, että 17 000 kilometrin aikana ollaan vähän hiljaakin. Eikä tule riideltyäkään niin paljon, miehet vitsailevat.

Kohti Suomen lupaviidakkoa

Alkuperäisen aikataulun mukaan Juhon ja Pyryn piti päästä matkaan jo tammikuun 19. päivä. Bangkokin mielenosoitukset ja epävakaa tilanne hidastivat kuitenkin sen verran Thaimaan rekisteriviranomaisten toimintaa, että tarvittavia papereita ja lupia piti odotella suuniteltua pidempään. Niinpä lähtö viivästyi reilulla kuukaudella.

Pyry Kääriä vihreän tuk-tukin ratissa.
Tuk-tuk-tehdas on tarjonnut Juholle ja Pyrylle ajo-opetusta sekä mekaanikkokurssin.Tuk tuk Travellers

Nyt kuitenkin tarvittavat leimat alkavat vihdoin olla kasassa ja tienpäälle päästäneen heti maaliskuun alussa.

Mutkia matkaan mahtuu varmasti jatkossakin - eikä vähiten Suomessa, jossa Thaimaasta tuodulle tuk-tukille ja siihen rakennetulle katukeittiölle pitäisi saada viranomaisten lupa.

- Eiköhän Suomen katsastusviranomaisilla tule sanomista joka tapauksessa. Varmaan päästään olemaan jonkinlainen ennakkotapaus, kun ei tule mieleen, että Suomessa vielä tällaista ajopeliä kenelläkään olisi ollut.

Juhon ja Pyryn tuk-tuk-matkaa Bangkokista Suomeen voi seurata netissä heidän matkablogistaan osoitteessa http://tuktuktravellers.pallontallaajat.net (siirryt toiseen palveluun)