1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Lapväärtinjoelle tulvapenkereitä ja siirrettäviä seinämiä

Viime vuosien suurtulvat ovat pistäneet vipinää ympäristöviranomaisiin. Uusia tulvasuojelusuunnitelmia on valmistunut ainakin Kyrönjoelle, Lapuanjoelle ja Kristiinankaupunkiin. Kristiinankaupungin Lapväärtinjoen suunnitelmia viimeistellään nyt keväällä.

Kuva: Johanna Manu / Yle

Kristiinankaupungin lapväärtiläisten tuoreessa muistissa ovat edellisvuoden pahat tulvat. Nyt tulva-ajan lähestyessä eletään pienessä pelossa: vaikkei vesi nousisikaan rakenteisiin saakka, monen tulvan syömä maa-aines joen penkereellä saattaa sortua.

– Joen uoma muotoilee itseään tulvista toiseen eli tässä pitää varmistaa, että sortumisvaaraa ei ole, sanoo Ely-keskuksen suunnittelija Petter Höglund.

Vuosi sitten Suupohjaan perustettiin tulvatyöryhmä, joka koostuu kuntien, pelastuslaitoksen ja Ely-keskuksen edustajista. On ehditty tehdä tutkimuksia virtauksista ja tulvariskikarttoja esimerkiksi Lapväärtin taajaman alueelle. Niistä esimerkiksi näkee, mitkä rakennukset ovat ensimmäisenä vaarassa veden noustessa.

Penkereitä ja seinämiä

Pari viikkoa sitten valmistui konsultin tekemä tulvapengerryssuunnitelma. Se on kohta toteuttamista vaille valmis. Ensin Höglund istuu maanomistajien kanssa arvioimaan suunnitelmia.

– Suunnitelmissa on rakentaa penkereitä yhteensä noin 3 kilometriä joen molemmin puolin. Penkereen korkeus on paikoin jopa puolitoista metriä. Tiheästi asutuissa kohdissa, joissa ei voi toteuttaa tavallista maapengertä, on esitetty tulvaseinämää, kertoo Petter Höglund.

Tulvaseinämät ovat siirrettäviä elementtejä. Ne voi tuoda paikoilleen tulvien aikana ja siirtää pois kuivana aikana.

– Ne pitäisi tietysti olla jossain lähellä maanomistajien alueilla, jotta niitä on helppo nopeasti kuljettaa paikoilleen, toteaa Höglund.

Vesi nousee, mutta ei uhkaa

Lapväärtinjoella veden virtaamat ovat nousussa, kuten muissakin pohjalaisjoissa viime päivien sateiden takia. Kaukana ollaan kuitenkin edellisvuoden suurtulvista tai edes sen uhasta.

– Vesi oli silloin ainakin kaksi metriä nykyistä korkeammalla, muistelee Lapväärtinjoen rannalla asuva Janne Smeds.

Ely-keskuksen Höglund edes usko, että tänä vuonna koettaisiin mitään viime vuoden kaltaista tulvaa. Kaikki tietysti riippuu sateista.

– Lunta ei juuri ole ja vesi pääsee liikkumaan jään yli. Lisäksi vesi pääsee myös virtaamaan hyvin metsistä, kun rummut ja ojat ovat auki, listaa Höglund.