Siskonpeti löytyy enää Intin puolijoukkueteltasta

Uni ei ole pelkkää biologiaa, vaan paljon laajempi asia sanoo unen ja nukkumisen kulttuurisia merkityksiä selvittänyt professori. Lapin yliopiston tutkijaryhmä on tehnyt muun muassa ainutlaatuista unitutkimusta Maanpuolustuskoulun kanssa, seuraamalla ampumaleiriläisten arkea, nukkumista ja unta. Tutkijat ovat nukkuneet leiriläisten kanssa teltoissa jo kolmena talvena.

tiede
Varusmiehiä puolijoukkuetelttojen vierellä.
Puolustusvoimat

Maailmalla tehdään paljon uneen ja nukkumiseen liittyvää tutkimusta.

Käytännössä kuitenkin kaikki keskittyy lääketieteelliseen ja fysiologiseen tutkimukseen. Siihen mitä tapahtuu aivoissa ja kehossa. Jopa unen kemiallisia vaikutuksia on tutkittu paljon.

Nukkumisen ja unen kulttuurinen tutkimus sen sijaan on lähes ainutlaatuista.

- Jos ajatellaan yhteiskuntatieteellistä tutkimuskenttää niin koko maailmassa on vain muutamia yksittäisiä tutkimuksia tältä alueelta. Nukkuminen on ihan yhtä lailla kulttuurinen ilmiö ja käytäntö kuin vaikka syöminen tai mitä meillä liittyy vapaa-aikaharrastuksiin.

- Meidän tavat nukkua, tavat ajatella unesta ja nukkumisesta ja arjen käytännöt on meidän arkipäivän kulttuuria ja sitä me tutkitaan, Lapin Yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan professori Anu Valtonen sanoo.

Miten ennen nukuttiinkaan mummolassa

Esimerkkinä nukkumisen kulttuurista voi olla vaikka monelle tuttu mummolan siskonpeti. Lapset, serkut ja usein myös vanhemmat nukkuivat patjoilla lattialla.

Kenellekään ei tullut mieleenkään vaatia omaa kamaria tai omaa sänkyä, se ei yksinkertaisesti kuulunut perusmummolan kulttuuriin eikä nukkumisen säännöstöön. Nykyisin enää yhä harvempi nukkuu siskonpedeissä – ja mistä se johtuu, tämä nukkumisen kulttuurin muutos, se kaipaa tutkimista.

- Tässä on tällainen privatisoitumisen kulttuuri, joka on levinnyt. Määritellään hyvin tarkasti sosiaaliset paikat ja sosiaaliset tilat, kenellä on lupa nukkua kenenkin kanssa.

- Jos ajatellaan perusperhetilannetta, lapset laitetaan nukkumaan omiin tiloihinsa ja vanhemmat omiinsa. Ruokapöydässä taas on semmoinen aika ja paikka, jossa saadaan olla kaikki yhdessä ja luoda sitä perhettä, mutta nukkuminen on ihan jotain muuta. Kyllähän meillä hyvin helposti moralisoidaan tällaiset perhepedit pois, professori Anu Valtonen sanoo.

Intin leirillä nukutaan porukassa

Armeijan puolijoukkueteltta on osalle suomalaisista hyvinkin tuttu nukkumapaikka – erikoisen nukkumakulttuurin tyyssija.

Varpaat kärventyvät ja päätä palelee, kipinämikko kolistelee ja puiden juuret tai muut muhkurat painavat selkää.

Ja isossa teltassa vierekkäin nukkuminen omalla tavallaan ryhmäyttää joukon. Ajatelkaa vaikka sotilasjoukkoa, jossa jokainen nukkuisi omassa pikku teltassaan.

Anu Valtosen tutkijaryhmä on unitutkimushankkeensa New Sleep Order puitteissa nukkunut leirillä sotilaiden kanssa.

- Tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen konteksti kyseenalaistaa meidän hyvin itsestään selvinä pitämiämme nukkumisen käytäntöjä – sisätilat, hiljaisuus, pehmeys, tasainen lämpö ja pimeys ja niin poispäin, professori Anu Valtonen sanoo.