Ukrainan idässä ja etelässä protestoidaan Maidania vastaan

Monet Itä- ja Etelä-Ukrainan asukkaat pelkäävät Kiovan Maidanin protestiliikkeen ukrainalaisnationalistisia piirteitä. Sosiologi Volodymyr Ištšenko arvioi, että sosiaalisiin ongelmiin keskittyvä protesti voisi yhdistää maan eri osien kansalaisia. Sellaisesta ei juuri nyt ole merkkejä.

Kotimaa
Ihmiset osoittivat mieltään Sevastopolissa 24. helmikuuta 2014.
Ihmiset osoittivat mieltään Sevastopolissa 24. helmikuuta 2014. Vasiliy Batanov / AFP / Lehtikuva

Ukrainassa kasvaa huoli maan jakautumisesta poliittisten myllerrysten keskellä. Näkyvissä on merkkejä siitä, että eteläisillä ja itäisillä alueilla alkaa nousta protestimieliala Kiovassa valtaa pitävää oppositiota vastaan.

Ukrainan eteläisillä ja itäisillä alueilla Kiovan Maidanin mielenosoitusten kannatus on ollut melko vähäistä ja väestö on seurannut tilannetta suhteellisen passiivisesti.

– Eteläisillä ja itäisillä alueilla, missä Maidanin kannatus oli hyvin matalaa, ihmiset alkavat nyt spontaanisti organisoitua uutta hallintoa vastaan, erityisesti Sevastopolissa ja Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa, sosiaalisia protesteja tutkiva sosiologi ja vasemmistoaktivisti Volodymyr Ištšenko kertoo Kiovasta.

Mielenosoitukset alkoivat Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa marraskuussa protestina sille, että presidentti Viktor Janukovitš vetäytyi EU:n kanssa solmittavasta vapaakauppa- ja assosiaatiosopimuksesta.

Mielenilmaukset levisivät nopeasti varsinkin Ukrainan länsiosiin, mutta ajatus kytkeytymisestä EU:n vapaamarkkinoihin ei yhtä lailla kiehtonut itäisen Ukrainan perinteisten teollisuusalueiden asukkaita. He pelkäävät, että EU:sta tuleva kilpailu ja Venäjän markkinoiden sulkeutuminen syövät työpaikkoja.

Idän ja etelän alueelliset eliitit eivät ole tunnustaneet uutta keskusvaltaa, mutta eivät toisaalta asettuneet voimakkaasti tukemaan syrjäytettyä presidentti Viktor Janukovitšiakaan.

Venäjän liput liehuvat Sevastopolissa

Idässä ja etelässä kaduille lähtevä väki kritisoi uutta hallintoa, ei tunnusta parlamentin päätöksiä ja arvostelee ukrainalaista nationalismia, joka on ollut vahvasti mukana Kiovan Maidanin protestiliikkeessä.

– Toisaalta he ovat varsin helposti valmiita hyväksymään venäläisen nationalismin. Mielenosoituksissa näkyy Venäjän lippuja ja jopa vanhan Venäjän imperiumin lippuja, Volodymyr Ištšenko kuvailee.

– Kysymys on, kykeneekö uusi hallitus rauhoittamaan eteläiset ja itäiset alueet ja luomaan itsestään oikeasti kansallisen hallituksen, sosiologi Ištšenko sanoo.

Ištšenko katsoo, että Ukrainan itäisten ja läntisten alueiden kansalaisia voisi yhdistää sellainen protestiliikehdintä, joka kohdistuisi maan taloutta ja poliittista elämää kontrolloivien rikkaiden suurliikemiesten eli oligarkkien valtaa vastaan.

Ištšenkon mielestä nykyisessä Maidanin liikkeessä ei kuitenkaan nykyisellään ole sellaista poliittista voimaa, joka voisi vakavasti nostaa esille sosiaalisen agendan.

– Sosiaaliset levottomuudet voivat nousta uuden hallituksen aikana piankin, mutta ne olisivat hyvin erilaisia kuin tämä Maidanin liike, Ištšenko sanoo.

Venäjää syytetään separatismin lietsomisesta

Ukrainan edelleen epävarmassa ja sekasortoisessa tilanteessa kasvavat huhut maan hajottamishankkeista. Ukrainan uusi johto on huolissaan erityisesti Krimin niemimaan mahdollisesta separatismista.

Parlamentin puhemies ja virkaatekevä presidentti Oleksandr Turtšinov ilmaisi tiistaina huoltaan vakavista separatismin merkeistä Krimin niemimaalla.

Separatismin lietsomisesta on Ukrainassa syytetty Venäjää, jonka väitetään jakavan Venäjän passeja Krimin niemimaan väestölle. Venäjä on kiistänyt nopeuttaneensa passinsaamista Krimin asukkaille. Sevastopolissa pormestariksi nostettiin äskettäin Venäjän kansalainen, liikemies Aleksei Tšalov.

Yhdysvallat ehätti varoittamaan Venäjää sotilaallisesta interventiosta jo sunnuntaina.

– Ei näytä siltä, että venäläiset olisivat valmiita mihinkään sotilaallisen väliintuloon ottaakseen itselleen alueita Ukrainasta, sosiologi Volodymyr Ištšenko arvioi Kiovasta.

Ištšenko pitää mahdollisena, että syrjäytetty presidentti Janukovitš haki Venäjän tukea paetessaan Kiovasta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei liennyt valmis tunnustamaan Janukovitšia jonkin Ukrainan osa-alueen lailliseksi johtajaksi.

– Se oli oikeastaan hyvin positiivista, koska Venäjän aktiivinen kanta voisi realistisesti johtaa maan hajoamiseen, Ištšenko sanoo.

Ištšenko katsoo, että Venäjä voi vaikuttaa uuteenkin hallitukseen. Ištšenkon mukaan Venäjän etuja voi palvella sekin, jos vankilasta vapautettu entinen pääministeri Julia Timošenko nousee jälleen merkittävään rooliin politiikassa, esimerkiksi presidentiksi.

– Se on myös Venäjän intresseissä. Pääministerinä Timošenko allekirjoitti kaasusopimukset, joilla oli hyvin negatiiviset vaikutukset Ukrainan taloudelle, Ištšenko muistuttaa.