Opettajista tuli akateemikoita

Luokanopettajien koulutus on muuttunut käytännön ammatin opetuksesta entistä akateemisempaan suuntaan. Tutkijan mielestä opettajankoulutuksessa pitäisikin ratkaista akateemisuuden ja arkityön ristiveto.

opettajankoulutus
Opettaja seisoo luokan edessä ja opettaa biologiaa Cygnaeus-lukiossa.
Ville Airaksinen / Yle

– Opettajan työ on yksi iso toiveiden tynnyri, sanoo Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuksen lehtori ja opettajankoulutuksen nykytilaa tutkinut Matti Rautiainen.

– Arkityössä joutuu usein toimimaan ihan selkäytimestä tulevan tiedon varassa – ja samanaikaisesti taas pitäisi osata jäsentää tekemistään.

Rautiaisen ja Helsingin yliopiston professorin Jukka Rantalan mukaan käytännön ammattiin johtava opettajankoulutus on muuttunut viimeisen 40 vuoden aikana entistä akateemisempaan suuntaan. Samalla sille on lyöty samat tulostavoitteet kuin muuhunkin akateemiseen koulutukseen – oppilaitosten on saatava aikaan sekä maistereita että uutta tutkimusta.

Rautiainen ja Rantala ovat selvittäneet opettajankoulutuksen tilannetta Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistoja vertailevissa tutkimuksissa, jotka on nyt koottu kirjaksi.

Tutkijoiden mukaan erot opinahjojen välillä ovat kaventuneet ja oppilaitoksissa kamppaillaan samojen haasteiden edessä. Yleinen linja on, että esimerkiksi itsenäisen opiskelun määrä on kasvanut ja osassa oppilaitoksista käytännön harjoittelujen määrää on supistettu.

Pilvikoulut ja peruskouluremppa vaativat uudenlaisia opettajia

Opettajankoulutuslaitoksissa mietityttää myös se, miten opettajat saataisiin pysymään ammatissaan nykyistä paremmin. Rautiainen arvelee, että opettajaopetukseen täytyisi löytää tulevaisuudessa käytännön työn ja akateemisen osaamisen kompromissi.

– Opettamisessa kun ei ole kyse pelkästään tieteestä tai tutkimisesta, vaan se on myös ihan aitoa elämää lasten kanssa, Rautiainen toteaa.