Professori: Suomalaiset pitäisi velvoittaa elättämään omat vanhempansa   

Suomessa vanhemmat on velvoitettu pitämään huolta alaikäisistä lapsista ja avioliitossakin on pidettävä huolta puolisosta. Oikeustieteen professorin mukaan myös velvollisuus auttaa köyhiä vanhempia voitaisiin kirjata lakiin.

terveys
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas.Yle

Perheoikeuteen erikoistunut professori Urpo Kangas ehdottaa, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa maksamaan esimerkiksi vanhempiensa laitospaikat, jos vanhempien oma eläke ei riitä.

Ajatus elatusvelvollisuuden ulottamisesta omiin vanhempiin ei ole uusi. Se oli aikoinaan myös Suomen laissa. Vuodelta 1922 peräisin ollut köyhäinhoitolaki kumottiin kuitenkin hyvinvointivaltion arvoihin huonosti sopivana vuonna 1970.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas muistuttaa, että vastaava laki on kuitenkin käytössä useissa Euroopan maissa. Ja se myös toimii käytännössä.

– Jos äidin eläke ei riitä laitoshoitopaikkaan tai omaishoitoon, niin silloin varakas lapsi saa luvan auttaa, koska hän tulee myöhemmin mahdollisesti perimään omaisuutta.

Suomessa vanhemmat velvoitetaan pitämään huolta alaikäisistä lapsistaan. Avioliitossakin on pidettävä huolta puolisosta. Omista vanhemmista ei sen sijaan nykylain mukaan tarvitse välittää, ovat he miten köyhiä tahansa.

– Oikeudenmukaisuus suorastaan huutaa sitä sellaisissa tapauksissa, joissa lapsi on hyvin varakas, käyttää tuhlailevaan elämään omia varojaan, ja on hylännyt omat vanhempansa, Kangas sanoo.

"Ihan hyvä, mutta me emme tule tällaista ensimmäisenä esittämään"

Suomessa elatusvelvollisuuden ulottaminen omiin vanhempiin on erittäin vaikea aihe. Jo nyt valtava määrä suomalaisia auttaa ikääntyneitä vanhempiaan näiden rahavaikeuksissa. Kun lakia ei ole, on kaikki perustunut vapaaehtoisuuteen.

Professori Kankaan mukaan poliittiset päätöksentekijät ovat asiaa varmasti miettineet. Kukaan ei ole kuitenkaan uskaltanut avata aiheesta edes arvokeskustelua.

– Usein arvokysymykset muuttuvat oikeudellisiksi kysymyksiksi silloin, kun tunnistetaan, että tässä onkin toiminnan ja hallituksen esityksen paikka.

Vuodelta 1922 peräisin olevassa köyhäinhoitolaissa luki näin: Kukin on tarvittaessa velvollinen kykynsä mukaan pitämään huolta vanhemmistaan.

Yle Uutiset kysyi soittokierroksella ministeriöihin, eri tutkijoille ja työelämän etujärjestöille, pitäisikö vastaava laki keksiä uudelleen.

"Ihan hyvä, mutta me emme tule tällaista ensimmäisenä esittämään", sanottiin yhdessä puhelussa.

Ministeriön virkamies puolestaan totesi, että "kymmenen vuoden kuluttua, kun kestävyysvajeen vuoksi kaikki kivet on pakko kääntää, tähän asiaan varmasti palataan".

Tai sitten perintö pois

Professori Kangas sanoo, että jos velvoite omista vanhemmista huolehtimiseen ei saa kannatusta, on toisena vaihtoehtona perinnönjaon muuttaminen.

Kankaan ehdotuksessa perinnön lakiosa ei enää tipahtaisikaan lapselle automaattisesti.

– Se tarkoittaisi sitä, että jos lakiosajärjestelmä kumottaisiin, niin isällä tai äidillä olisi oikeus palkita se rintaperillisistä, joka on auttanut heitä, muistanut heitä ja pitänyt huolta heistä heidän vanhuudessaan.

Varsinkin omaishoitamisessa oikeudenmukaisuus toteutuisi professorin mukaan näin parhaiten. Jos ei osallistu, ei tule perintöäkään.

Vastaavasti niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi isä on jo juonut rahat ja perinnöt, on laki monissa maissa suopea.

– Jos vanhempi on elatuksen tarpeessa juoppouden tai rikollisen elämätapansa johdosta niin, että on aiheuttanut sen itselleen, niin silloin ani harvoin lapset joutuvat vastaamaan heidän elatuksestaan, Kangas sanoo.