Maitolähettiläs yhdistää lehmän tuotteeseen

Mistä maito tulee? Kaikille suomalaisille lapsille se ei ole selvää. Eikä se, miksi maitoa tulisi juoda päivittäin. Maitolähettiläs Kati Laine kiertää ympäri maata luennoimassa terveellisestä ruokavaliosta ja hyvistä elämäntavoista.

Kotimaa
Kuvassa maitolähettiläs Kati Laine.
Satu Jokela / Yle

Kun maitolähettiläs Kati Laine kysyy Etelä-Suomessa alakoululaisilta, mistä maito tulee, on vastausten kirjo laaja. Harva tietää, että lehmästähän se lypsetään.

– Maalla tiedetään, että lehmästähän se tulee eikä kaupasta, mutta etelässä se ei ole itsestään selvää.

Vaikka kaikille lapsille maidon alkuperä ei ehkä ole tuttu, ruokajuomana se maistuu päivittäin.

– Alakouluikäisillä ja nuorilla maito on pitänyt pintansa ruokajuomana. Aikuisilla se tuppaa vähenemään iän myötä, valitettavasti, toteaa maidon sanansaattaja.

Täysmaito, rasvaton, laktoositon, maitojuoma...

Kaikkien maitotuotteiden kulutus on pysynyt pinnalla juustojen ja hapanmaitovalmisteiden avulla. Maito ei kuitenkaan enää kuulu jokaisen arkikäyttöön.

– Trendi on vähenevä koko ajan. Jos maito ei maistu, kannattaa keskittyä hapanmaitovalmisteisiin kuten jogurttiin ja rahkaan. Kolme annosta nestemäistä ja pari viipaletta juustoa päivässä tuo kalsiumin tarpeen täyteen.

Maitohyllyjen tarjonta on tänä päivänä todella laaja. Jos on tottunut juomaan tiettyä maitomerkkiä, ei ehkä huku maitoviidakkoon, mutta joillekin sen oikean löytäminen on hankalaa.

Maalla tiedetään, että lehmästähän se tulee eikä kaupasta, mutta etelässä se ei ole itsestään selvää.

Kati Laine, maitolähettiläs

– Laajentunut tarjonta on hyvästä siinä mielessä, että kaikille löytyy oma tuote. Laktoositon on taannut sen, että yhä useampi voi juoda maitoa. Proteiinilla, kalsiumilla ja d-vitamiinilla lisätäytetyt maidot on hyviä urheilijoille tai vanhemmille, jotka eivät ehkä jaksa enää syödä niin paljon.

Maitojen nimikkeet aiheuttavat myös monelle harmaita hiuksia. Mitä on esimerkiksi laktoositon maitojuoma?

– Maitojuoma on lainsäädännöllinen termi. Laktoosi kuuluu maitoon ja jos sitä ei ole, juomaa ei saa sanoa maidoksi. Se on silloin maitojuomaa, mutta nimi ei vaikuta juomaan olennaisesti, selventää Kati Laine.

Maito miehen tiellä pitää

Maitolähettiläällä on selvät sävelet sen suhteen, mitä perusterveen aikuisen suomalaisen pitäisi juoda.

– Suosittelen juomaan rasvatonta maitoa. Siitä saa hyvin kalsiumit, vitamiinit ja proteiinit, mutta ei kovia rasvoja.

Suomalainen omavaraisuus ruoantuotannon suhteen olisi alhaisemmalla tasolla, jos lehmiä ei olisi.

Kati Laine, maitolähettiläs

Miksi maito on Suomessa niin iso juttu? Se on hyvin pitkälti osa suomalaisten kulttuuria ja historiaa. Maitolähettiläs kiitteleekin peltoalojen tehokasta käyttöä.

– Suomen luonto-olosuhteet tekevät sen, että pohjoisilla pelloilla vilja ei menesty, mutta heinää voi viljellä. Sitten lehmä pystyy sen rehuheinän muuttamaan ihmiselle syötävään muotoon. Suomalainen omavaraisuus ruoantuotannon suhteen olisi alhaisemmalla tasolla, jos lehmiä ei olisi.