1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Take away -kulttuurin karu seuraus – Suomessa Itämeren roskaisimmat rannat

Ensimmäinen Itämeren rantojen roskaantumista on selvittänyt tutkimus on valmistunut. Tulos on surullinen: Suomen rannat ovat selvästi roskaisempia kuin Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Suomen kaupunkirannoilta löytyi erityisen paljon muovia, kertakäyttöisiä kahvikuppeja ja ruokakääreitä.

Jätteen määrä yllätti rantaa siivonneet. Kuva: Pidä Saaristo Siistinä ry

Suomen rannoilla on enemmän roskia kuin muilla Itämeren rannoilla. Pidä Saaristo Siistinä ry:n kaksivuotisen tutkimuksen mukaan erot muihin maihin verrattuna ovat suuret etenkin kaupunkirannoilla.

– Hyvin paljon oli ruokailuun liittyvää roskaa. Kahvikuppeja, ruokakääreitä, haarukoita, veitsiä. Sellaista, joka liittyy liiikkeessä tehtävään syömiseen, listaa projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Tutkimusrantoja oli Suomessa yhdeksän. Rannat oli valittu siten, että ne edustaisivat tiettyjä rantatyyppejä: urbaania tai luonnontilaista rantaa tai niiden välimuotoa. Koko projektissa suoritettiin kahden vuoden aikana siivouksia noin 20 rannalla.

Saaristossa pulloja ja ilmapalloja

Tulokset luonnontilaisilla rannoilla poikkesivat selvästi urbaaneista rannoista. Luonnontilaisilla rannoilla oli paljon tyhjiä pulloja ja tölkkejä, joita kaupunkirannoilla oli vähemmän.

– Löytyneet pullot olivat aina pantittomia. Panttisysteemi on siis hyvinkin toimiva ja rohkaisee ihmisiä kierrättämään ja palauttamaan pulloja, Haaksi tulkitsee.

Luonnontilaisilla rannoilta löytyi lisäksi paljon roskaa, joka on päätynyt mereen jo aiemmin ja ajelehtinut sitten rannoille. Siivoojat törmäsivät ulkosaariston rannoilla kummallisempiinkin "roskiin".

– On löytynyt vessapytyn istuinrengas ja samaan settiin kuuluva vessaharja kuppeineen. Ilmapalloja on myös tullut eteen runsaasti.

Tulos oli ikävä yllätys

Suomen lisäksi Itämeren rantojen roskaantumista olivat tutkimassa Ruotsi, Viro ja Latvia. Rantojen roskaantumista ei ole Itämeressä tätä ennen tutkittu. Vertailun karu tulos yllätti tutkijat Suomessa.

– Yllätyimme todella. Olettamus oli, että tottakai Suomen rannat ovat puhtaita, Haaksi toteaa.

Hän muistuttaa, että tutkimuksessa ei otettu huomioon esimerkiksi Suomen rikkonaisen saariston tai merivirtojen vaikutuksia roskien kerääntymiseen rannoille

– Meillä on niin paljon sitä rantaviivaa ja saaria, että rannikko voi toimia eräänlaisena sumppuna. Tänne kertyy paljon roskaa ja se ei pääse ajautumaan täältä pois. Latviassa ja Virossa on tasainen rannikko ja roskat pääsevät ajautumaan sieltä myös pois.

Roskikseen vienti on tehtävä helpoksi

Suomen rannoilta löydetyistä roskista 75 prosenttia oli muovia, kun kaikki rannat yhteenlaskettuina muovin osuus oli 62 prosenttia.

– Tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että rantojen ja meren roskaantumisen taustalla on nyky-yhteiskunnan take away -kulttuuri tai kertakäyttöelämäntyyli ja lisääntynyt muovin kulutus raaka-aineena.

Haaksi painottaa henkilökohtaisten ekologisten valintojen lisäksi kuntien vastuuta roskaamisen vähentämisessä.

– Roska-astioita pitäisi olla tarpeeksi ja niiden suuaukkojen pitää olla tarpeeksi isot. Homma on tehtävä ihmisille hirvittävän helpoksi. Roskista ei pitäisi joutua etsimään.