Rudolf Steinerin tavoitteena oli hyvä elämä

Rudolf Steiner oli merkittävä ajattelija, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella. Hänen vaikutuksensa näkyy edelleen vahvana muotoilussa ja arkkitehtuurissa. Ekologisuus ja hyvinvointiin keskittyminen ovat tehneet Steinerista jälleen ajankohtaisen. Espoon modernin taiteen museossa Emmassa on avattu laaja Steinerin vaikutusta valottava näyttely.

kulttuuri
Rudolf Steinerin suunnittelemia huonekaluja esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.
Rudolf Steinerin suunnittelemia huonekaluja esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.Yle

Antroposofi Rudolf Steiner (1861 - 1925) tunnetaan Suomessa lähinnä pedagogina, mutta hän oli laaja-alainen ajattelija, joka otti koko yhteiskunnan haltuun. Hänen filosofiansa ulottui yhtälailla maanviljelyyn, lääketieteeseen ja talouselämään. Steiner ymmärsi maailman kokonaisuutena, jossa ihmisen tulisi elää tasapainossa luonnon ja ympäristön kanssa.

Emman näyttelyssä on 400 esinettä, joiden avulla Steinerin merkitystä tuodaan esiin.

- Haluamme tuoda tässä näyttelyssä esiin nimenomaan hänen laaja-alaisuuttaan ja sitä suurta vaikutusta, mikä hänellä on ollut taiteisiin, arkkitehtuuriin ja muotoiluun, kertoo Emman johtaja Pilvi Kalhama.

Steiner-näyttelyn on tuottanut maineikas saksalainen Vitra-museo, joka on erikoistunut muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Vitran kuraattori Mateo Kries pitää Steinerin filosofiaa erittäin ajankohtaisena, koska siinä maailmaa katsellaan kokonaisuutena, jossa eri yhteiskunnan osaset toimivat yhdessä.

- Steiner näyttää miten yhteiskunta voisi toimia ilman raja-aitoja. Taide ja talous voivat toimia yhdessä, arkkitehtuuri lainaa filosofialta ja niin edelleen. Mielestäni tällainen ajattelu on nyky-yhteiskunnassa taas erittäin ajankohtaista, painottaa Mateo Kries.

Steinerin ajattelumaailmassa taide ja tiede kulkevat käsi kädessä. Hänen ajatuksensa ovat välillä monimutkaisia ja myös näyttely vaatii paneutumista laajaan materiaaliin. Ekologisuus ja ihmisen hyvinvointi ovat kuitenkin taustalla kaikissa hänen teeseissään.

Rudolf Steinerin suunnittelemia huonekaluja esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.
Rudolf Steinerin suunnittelemia huonekaluja esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.Yle

- Kun miettii, mitä ongelmia ja haasteita meillä on tässä nyky-yhteiskunnassa, niin tällainen aika ajaa meitä pohtimaan, mitä on hyvä ympäristö, hyvä elämä ja minkälaista on hyvinvointi parhaimmillaan, toteaa Pilvi Kalhama.

Steinerilla oli seuraajia taidemaailmassa

Suuri osa näyttelyn esineistä tulee Goetheanumin taidekokoelmasta. Sveitsin Dornachissa oleva massiivinen Goetheanum on Steinerin luomus, ja sen arkkitehtuurissa ja sisustuksessa noudatettiin antroposofisia oppeja. Rakennuksessa on epäsäännöllisiä ikkunakulmia, sisustuksen väreillä on tarkka merkitys ja huonekalujen muodot ovat pyöreitä. Goetheanum on edelleen steinerlaisuuden keskuspaikka. Nimensä rakennus sai saksalaiselta kirjailijalta ja filosofi Johann Wolfgang von Goethelta, sillä Rudolf Steiner oli alun perin Goethe-tutkija. Steinerin näkemykset värien merkityksestä perustuvat juuri Goethen luomaan värioppiin.

Vaikka Steiner oli jo aikanaan hyvin kiistelty hahmo, oli hänellä paljon seuraajia. Monet 1900-luvun alun merkittävät taidemaalarit, kuten Wassily Kandinsky ja Kasimir Malevits, olivat Steinerin oppilaita. He kuuntelivat Steinerin luentoja ja olivat kirjeenvaihdossa hänen kanssaan.

Hilma af Klint teki tulevaisuuden taidetta

Yksi Steinerin opeista ammentanut taiteilija on ruotsalainen Hilma af Klint (1862 -1944), jonka teoksia on Emmassa esillä parikymmentä. Häntä voidaan pitää abstraktin taiteen äitinä. Se miksi hänen nimensä on jäänyt vieraaksi johtuu siitä, että hän salli jälkipolvien nähdä teoksiaan vasta 20 vuotta kuolemansa jälkeen.

Hilma af Klintin maalauksia esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.
Hilma af Klintin maalauksia esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.Yle

- Hän tiesi, että teokset kuuluvat tulevaisuuteen ja hän toivoi, että tulevaisuudessa hänen taidettaan katsottaisiin eri perspektiivistä, kertoo Hilma af Klintin säätiön edustaja Ulf Wagner.

Ja niin toden totta kävi. Nyt Hilma af Klint on huippusuosittu ja museot ympäri maailmaa kilpailevat saadakseen esille hänen taulujaan.

Kun hänen teoksiaan esiteltiin vuonna 1986 Los Angelsissa, syntyi suuri kohu. Huomattiin, että af Klint oli tehnyt abstrakteja maalauksia jo ennen Wassily Kandinskya ja Kasimir Malevitsia, joita on pidetty abstraktin taiteen isinä.

Af Klint elätti itsensä maalaamalla maisema- ja muotokuvia. Salassa hän kuitenkin maalasi abstrakteja teoksiaan, joihin hän sai inspiraatiota spiritistisistä istunnoista. Itse hän ei kuitenkaan pitänyt itseään abstraktistina, vaan hän kuvasi tauluissaan ihmisen sisintä ja henkistä puolta.

- Hän tunsi olevansa jonkinlainen välittäjä, henkisen maailman sanansaattaja, toteaa Ulf Wagner.

Hilma af Klintin maalauksia esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.
Hilma af Klintin maalauksia esillä modernin taiteen museossa EMMAssa.Yle