"Potilaat kaavittiin ja goodbye" – psyyken huomioiminen keskenmenoissa oli 80-luvulla vielä tuntematon asia

Etelä-Karjalan keskussairaalan ylilääkäri kertoo, että vielä 80-luvulla keskenmenopotilaiden hoito ei keskittynyt lainkaan naisen henkiseen hyvinvointiin. Ylilääkäri Antti Valpas kertoo, että keskenmeno on aina menetys ja osa sen kokeneista naisista tarvitsee toipuakseen keskusteluterapiaa.

Kotimaa
Huolestunut nuori nainen.
Eila Haikarainen / Yle

Psyykkisiin asioihin ei silloin kiinnitetty minkäänlaista huomiota. Potilaat kaavittiin ja goodbye.

Antti Valpas

Kuvitellaan tilanne, jossa nainen on pari viikkoa sitten saanut positiivisen raskaustestituloksen. Raskausviikolla 8 käynnistyy keskenmeno.

Seuraavana arkipäivänä nainen hakeutuu lääkäriin. Lääkäri tutkii potilaan ja toteaa raskauden keskeytyneen. Keskenmenosta huolimatta nainen on hyvävointinen ja pääsee lääkkeet taskussaan kotiin. Lääkehoidolla varmistetaan kohdun tyhjentyminen raskausmateriaalista.

Tämä voisi olla yksi monista päivittäin Etelä-Karjalan keskussairaalassa hoidetuista keskenmenotapauksista. Vielä 1980-luvulla tilanne oli toinen.

– Elimme silloin aivan erilaisessa maailmassa. Silloin ei ollut herkkiä raskaustestejä eikä emättimen kautta tehtäviä ultraäänitutkimuksia. Potilaalle annetaan nykyään paljon parempaa hoitoa kuin silloin, sanoo naistentautien poliklinikan ylilääkäri Antti Valpas.

- Psyykkisiin asioihin ei silloin kiinnitetty minkäänlaista huomiota. Potilaat kaavittiin ja goodbye, kuvailee Valpas.

Antti Valpas kertoo, että keskenmeno on menetys ja osa potilaista tarvitsee toipuakseen keskusteluapua.

– Osa naisista pääsee keskenmenosta yli nopeasti itsekseen ja toisessa päässä ovat potilaat, jotka tarvitsevat psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluterapiaa.

Moni valitsee kotihoidon

Usein kuitenkin on niin, että hätä on suurempi kuin fyysiset oireet.

Antti Valpas

Etelä-Karjalan keskussairaalan naistentautien poliklinikan erikoistuva lääkäri Essi Kaplas kertoo, että moni keskenmenon kokenut nainen haluaa mahdollisuuksien mukaan hoitaa itsensä kotona.

– Jos raskaus on kestänyt alle 9 viikkoa, niin silloin on mahdollista päästä lääkkeiden kanssa kotiin. Moni haluaa mieluummin hoitaa tämän henkisesti raskaan asiaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä.

Kaplas sanoo, että potilaan kanssa keskustellaan ja valitaan paras hoitomuoto. Lääkehoidon suosiosta huolimatta, kirurginen kaavintakaan ei ole vanhanaikaista, muistuttaa lääkäri Antti Valpas.

Lääkärit toteavat, että useimmissa tapauksissa keskenmeno ei vaadi välitöntä hoitoa.

– Kun kyseessä on odotettu raskaus, niin keskenmeno säikäyttää. Usein kuitenkin on niin, että hätä on suurempi kuin fyysiset oireet, kertoo Antti Valpas.

Lääkärit Essi Kaplas ja Antti Valpas kertovat molemmat, että useimmissa tapauksissa potilaan tila ei vaadi kiireellistä hoitoa, vaan potilas voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

- Niitäkin tapauksia tietysti on, joissa verenvuoto on niin runsaasta, että lääkäriin pitää lähteä heti, sanoo Valpas.

Itsesyytökset ovat turhia

Keskenmenon kokenut nainen syyttää lääkäreiden mukaan usein itseään tapahtuneesta. Etelä-Karjalan keskussairaalassa työskentelevä ylilääkäri Antti Valpas sanoo syytösten olevan turhia.

– Moni kysyy itseltään, että mitä olen tehnyt väärin? Itsesyytökset ovat kuitenkin turhia. Keskenmenoa voi ajatella luonnon laatukontrollina, tutkituissa alkioissa on usein jokin merkittävä kehityshäiriö.

Lääkäri Essi Kaplas sanoo, ettei käynnistyvää keskenmenoa voi pysäyttää.