Hyppää sisältöön

Ammattikoululaisten elintavat selvästi kehnompia kuin lukiolaisten

THL:n tuore kouluterveyskysely kertoo nuorten elintavoissa olevan suuria eroja riippuen siitä, mikä heidän opinahjonsa on.

Kuva: Pekka Elomaa / YLE

Lukiolaisten ja ammattikoululaisten elintavoissa on suuria eroja Itä-Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kouluterveyskyselyn perusteella ammattikoululaiset harrastavat vähemmän liikuntaa ja ovat ylipainoisempia kuin lukiolaiset. Esimerkiksi eteläsavolaisista lukiolaisista ylipainoisia on noin 17 prosenttia lukiolaisista ja 22 prosenttia ammattikoululaisista. Hengästyttävää liikuntaa vähemmän kuin tunnin viikossa harrastaa puolestaan kolmannes lukiolaista, mutta vajaa puolet ammattikoululaisista.

Ammattikoululaiset myös kokevat terveydentilansa lukiolaisia heikommaksi. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokee esimerkiksi Pohjois-Savossa noin 14 prosenttia lukiolaisista ja yli 20 prosenttia ammattikoululaisista.

Selvin ero on tupakanpoltossa, humalahakuisessa juomisessa ja huumekokeiluissa, jotka ovat kaikki selvästi tavallisempia ammattikoululaisten keskuudessa lukiolaisiin verrattuna. Eteläsavolaisista lukiolaisista huumekokeiluita on ollut seitsemällä prosentilla lukiolaisista ja 19 prosentilla ammattikoululaisista. Luvut ovat samansuuntaisia myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, kuten muuallakin maassa.

Päivittäin itäsuomalaisista ammattikoululaisista tupakoi liki 40 prosenttia. Lukiossa tupakointi on selvästi harvinaisempaa: päivittäin polttaa alle 10 prosenttia lukiolaisista.

Itsensä humalaan vähintään kerran kuussa kertoo juovansa noin 35 prosenttia ammattikoululaisista ja noin 15 prosenttia ammattiin opiskelevista.

Kaikki ei ole ammattikoululaisilla huonommin

- Tämä ei ole mikään Itä-Suomen ilmiö vaan ihan valtakunnallinen. Tämä kertoo yleisestä hyvinvoinnin eriytymisestä eli kyllä meillä kaiken kaikkiaan esimerkiksi sosioekonomisen aseman mukaan terveys ja hyvinvointi vaihtelevat, THL:n erikoistutkija Reija Paananen sanoo.

Vaikka pohja elintavoille ja terveystottumuksille luodaan Paanasen mukaan pitkälti kotona, hän antaa vastuuta tilanteesta myös kouluille.

- Jo lapsuudessa ja nuoruudessa voidaan kouluissa tuoda esiin hyviä elintapoja, ja keskustella ja osallistaa nuoret siihen kysymällä miten he kokevat, että niitä voisi parantaa. Parhaat vastaukset saadaan nuorilta itseltään. Tottakai jos erot lukiolaisten ja ammattilaisten välillä ovat näinkin suuria, niin ammattiin opiskeleville pitäisi myös kohdentaa toimenpiteitä.

- Yhteisö ja kaveriporukka ovat nuoruudessa niitä, jotka paljolti muovaavat elintapoja. Jos porukassa on vaikka sellainen henki, että viinan juominen ei ole fiksua, niin kyllä se sitten kumpuaa koko porukkaan. Jos juominen on ikäänkuin yhteistä toimintaa, niin se on omiaan leviämään.

Paajanen korostaa, ettei kouluterveyskyselyä pidä tulkita niin, että ammattiin opiskelevilla kaikki asiat ovat huonommin kuin lukiolaisilla.

- Ammattiin opiskelevat pitävät usein enemmän koulunkäynnistä ja heidät osallistetaan enemmän siihen.