Helsinki elää miljoonissa kuvissa – kaupunginmuseo jakaa aarteensa nettiin

Valokuvien virta Helsingin kaupunginmuseoon on loppumaton. Kasvavan kaupungin kadunkulmia, ihmisiä ja tapahtumia on tallennettu kuviin 1800-luvulta asti. Ensimmäisten joukossa verkkoon on tuotu kaikki Signe Branderin 906 valokuvaa sadan vuoden takaa.

Matonpesulaituri Eläintarhanlahden pohjoisrannalla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander

Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmissa on noin miljoona kuvaa, joista noin 50 000 on toistaiseksi digitoitu. Arkisto myös kasvaa koko ajan, kun museo saa lahjoituksia ja sen omat valokuvat tallentavat nykypäivän Helsinkiä.

Materiaalin muuntaminen digitaaliseen muotoon vaatii sinnikästä työtä, sanoo tutkija Tuomas Myrén.

– Alkuperäiset tallenteet voivat olla melkein mitä vain, erilaisia vedoksia, monenlaisia negatiiveja tai dioja, ja ne täytyy muuttaa digitaaliseen muotoon. Lisäksi pitää tehdä sisällön kuvailu, joka sisältää usein paljon tutkimustyötä.

Elämää sata vuotta sitten

Kokoelmia aletaan nyt vähitellen avata yleisölle Kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-liittymän avulla. Kuluvan vuoden aikana julkaistaan 20 000–30 000 tallennetta, muun muassa Signe Branderin kaikki 906 valokuvaa sadan vuoden takaisesta Helsingistä.

Brander kuvasi 1900-luvun alussa museon ohjeiden mukaisesti häviävää ja muuttuvaa Helsinkiä, rakennuksia, tapahtumia ja juhlakoristeluja. Samalla kuviin tallentui välähdyksiä kaupungista ja sen asukkaiden elämästä.

– Meillä on ajatuksena, että verkkoon tuotaisiin paitsi valokuvia, myös asiaan liittyviä esineitä ja arkistomateriaalia. Silloin asiakkaat saavat paljon erilaista materiaalia samasta aiheesta meidän kokoelmista nähtäville, Myrén selittää.

Some-jakoja ja mobiilisovelluksia

Verkkoresoluutioiset kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä kunhan lähde ja kuvaaja mainitaan.

– Niitä voi ladata omille kotisivuille tai vaikka kehittää mobiilisovelluksia Helsingin historiasta, jos niin haluaa tehdä, Myrén lupaa.

Jos jokin kuva herättää muistoja tai mieleen tulee tietoa, jota kuvan yhteydessä ei vielä ole, voi siitä kertoa museolle. Finnassa kuviin voi myös lisätä omia avaisanoja.

– Se on tavallaan tällaista "täggäystä". Se helpottaa muiden ihmisten hakuja. Meille voi myös lähettää suoraan palautetta ja sen pohjalta tehdään korjauksia tietoihin.