Roskat rannoilla ovat viime kädessä maanomistajan vastuulla

Roskien kerääminen kuuluu ensisijaisesti roskien levittäjälle, mutta viime kädessä vastuuseen joutuu maanomistaja. Kotkassa ympäristöviranomainen saa harvoin valituksia roskaisista saarista. Enemmän saaristolaisia kiukuttaa omien jätteiden kuljettaminen mantereelle.

luonto
Roskaa ja rojua rantavedessä.
Olli Törönen / Yle

Kotkan saaristosta kantautuu harvoin valituksia roskaisista rannoista kaupungin ympäristöviranomaisen korviin. Tämä on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että roskien kerääminen on viime kädessä maanomistajan vastuulla.

– Enemmän ongelmia on ollut asutuissa saarissa, kuten Haapasaaressa, jossa jätehuolto on lopetettu. Saaristolaiset kokevat roskien tuomisen työlääksi, kertoo ympäristötarkastaja Paula Vulkko.

Saaristolaisten jätteidenkuljetus on hankaloitunut, kun he joutuvat nykyään itse kuljettamaan talousjätteensä mantereelle.

Pidä saaristo siistinä -järjestö hoiti jätteidenkuljetukset vuoteen 2010, minkä jälkeen Kotkan kaupunki otti kuljetukset vähäksi aikaa kontolleen. Sittemmin myös kaupunki on lopettanut jätteidenkuljetukset.

– Mielellään hakisimme jätteet saarista. Meillä on kuitenkin tästä huonoja kokemuksia, kun ongelmajätettä on päätynyt loppujätteen sekaan, kertoo ajojärjestelijä Laura Takala jätekuljetukset järjestävästä Kymenlaakson Jäte Oy:stä.

Palvelut syyniin

Päättäjistä koostuva Kymen jätelautakunta päättää jätehuollon järjestämisestä yhdeksän kunnan alueella. Kymenlaakson kuntien lisäksi mukana ovat Lapinjärvi ja Mäntyharju. Vetovastuu on Kouvolan kaupungilla.

Toukokuusta 2012 asti toiminnassa ollut jätelautakunta aikoo seuraavaksi selvittää, miten jätehuoltoa halutaan parantaa kussakin kunnassa.

– Selvitämme, mitä palveluita on tarjolla ja millaisia palveluja haluttaisiin, kertoo Kouvolan jätehuoltopäällikkö Leena Rautiainen.