Pienet lapset kiusaamisen armoilla päiväkodeissa – ei tarvitse puuttua

Jo 3-vuotias lapsi osaa syrjiä toista ja jättää hänet leikkien ulkopuolelle. Laki ei velvoita päiväkoteja puuttumaan kiusaamiseen kuten kouluja. Varhaiskasvatuksen tutkija Laura Repo uskoo, että ryhdikäs ote pienten lasten kiusaamisessa vähentäisi koulukiusaamista tulevaisuudessa.

Kotimaa
Lapsi kädet puuskassa etulallla. Toinen lapsi taustalla selkä kameraan päin kädet taskussa.
Mikko Suhonen

Pienten lasten keskinäinen nahina ja syrjiminen on päiväkodeissa arkipäivää.

– Se tulee ilmi niin, että jotakin lasta ei oteta leikkiin mukaan. Sen osaavat jo 3-4-vuotiaat lapset, kertoo Voikkaan ja Pilkanmaan päiväkotien varajohtaja Taina Markkanen Kouvolasta.

Yleisin kiusaamisen muoto päiväkodeissa on juuri leikkien ulkopuolelle sulkeminen. Lisäksi esiintyy sanallista kiusaamista, lällättelyä ja fyysistäkin tönimistä ja nipistelyä. Kiusaamisen keinoja ovat myös kiristäminen ja manipulointi.

Varhaiskasvatuksen tutkija Laura Repo Helsingin yliopistosta arvioi, että tarhakiusaaminen näyttäytyy hyvin samankaltaisena kuin koulukiusaaminen.

– Tietoisuuden tasoa ja kiusaamisen järjestelmällisyyttä voidaan pohtia. Sitä, kuinka tietoinen pieni lapsi voi olla tekojensa seurauksista kouluikäiseen verrattuna. Tulkinta on siinä mielessa vaikeaa, Repo toteaa.

Laki menossa uusiksi

Pienten lasten kiusaamisesta ja sen ehkäisystä kirjankin julkaissut Repo on huolissaan siitä, että laki ei velvoita päiväkoteja puuttumaan kiusaamiseen. Varhaiskasvatuslaki on parhaillaan uudistumassa.Voimassa oleva päivähoitolaki on vuodelta 1973.

Se tulee ilmi niin, että jotakin lasta ei oteta leikkiin mukaan. Sen osaavat jo 3-4-vuotiaat lapset.

Taina Markkanen

– Tämä kiusaamisen ehkäisy pitää saada uuteen lakiin ehdottomasti. Perusopetuslaki edellyttää, että koulu kiinnittää kiusaamiseen huomiota. Koululaiset, ammattikoululaiset ja lukiolaiset ovat tämän piirissä, mutta pienimmät lapset ovat vailla lain turvaa.

Kiusaaminen tapahtuu päiväkodeissa yleensä vapaan leikin yhteydessä. Vapaassa leikissä aikuisella ei ole aktiivista roolia vaan lapset touhuavat keskenään.

– Aikuisten roolia pitäisi lisätä, koska kiusaaminen jää muuten helposti piiloon. Vapaata leikkiä voi olla niinkin, että aikuinen on mukana ja osallisena leikeissä, Repo sanoo.

Aivoille töitä

Yksi avain kiusaamisen ehkäisyssä olisi laadukas varhaispedagogiikka. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän mielekästä tekemistä.

Perusopetuslaki edellyttää, että koulu kiinnittää kiusaamiseen huomiota. Koululaiset, ammattikoululaiset ja lukiolaiset ovat tämän piirissä, mutta pienimmät lapset ovat vailla lain turvaa.

Laura Repo

– Piirtämistä, laulamista, liikuntaa ja kielen ja numeroiden opettelua. Kun aivoilla on töitä, niin lapsi jaksaa paremmin niitä oleilun ja odottelun hetkiä, jotka on otollisia paikkoja kiusaamiselle.

Repo uskoo, että varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä myöhempää koulukiusaamista.

– Kun ongelma on jo havaittu, niin väliin tuleminen on aina vaikeampaa.

Kelju kaveri vai kiva kaveri?

Voikkaan ja Pilkanmaan päiväkodeissa Kouvolassa kiusaamiseen puututaan turvakasvatuksen kautta, vaikka laki ei sitä toistaiseksi vaadikaan.

– Puhumme lasten kanssa kivasta ja keljusta kaverista. Jos joku kiusaa toista, niin kysytään että olitkos nyt kiva kaveri. Tapauksia otetaan puheeksi myös vanhempainilloissa, päiväkotien varajohtaja Taina Markkanen kertoo.