Mieti vielä – koulutusvalinta ratkaisee paljon

Koulutuspolun valinta näkyy valmistumisen jälkeen räikeästi työllistymisessä ja palkkauksessa. Opiskelupaikka maineekkaassa koulussa poikii monille työtä ja hyvän palkan.

Kotimaa
Kaarlo Stauffer.
Tutkintoaan viimeistelevä Kaarlo Stauffer on huomannut, että koulunsa päättäneet kuvataiteilijaystävänsä pärjäävän hyvin.Yle

Taidealalla leipä on pääsääntöisesti kapea, mutta opiskelupaikan valinnalla on suuri merkitys siihen onko töitä edes tarjolla. Taideyliopistoksi Teatterikorkeakoulun ja Sibelius-Akatemian kanssa yhteenliittyneestä Kuvataideakatemiasta valmistuneet taiteilijat työllistyvät varsin hyvin: 12 prosenttia vuonna 2010 valmistuneista oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Varadekaani Riikka Stewen arvioi, että tiukka karsinta tuottaa hyvää tulosta.

– Kuvataideakatemiaan valitaan tuhannen hakijan joukosta 25 ensimmäiselle vuosikurssille. Ovathan he jo lähtökohtaisesti kunnianhimoisia ja motivoituneita opiskelijoita, jotka on valmiita satsaamaan työskentelyynsä, Stewen sanoo.

Opetushallituksen tilaston mukaan kuvataiteen maisterin mediaani vuosipalkka ennen veroja on 10 315 euroa. Ammattikorkeakouluissa kuvataiteen opintonsa päättäneistä monin paikoin viidennes on työttömänä, ja Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuneista jopa noin 40 prosenttia.

– Fakta on se, että usean taiteilijan on toimeentulonsa vuoksi kuitenkin tehtävä muunlaista osa-aikaista tai muuta työtä. Taiteilijan toimeentulo koostuu erilaisista elementeistä, Kuvataideakatemian varadekaani, taidehistorian ja teorian professori Riikka Stewen sanoo ja tarkoittaa myös "omia opiskelijoitaan".

Ratkaisevaa uran käynnistymisen kannalta on Stewenin mukaan myös se, saako nuori taiteilija hankittua itselleen työhuoneen. Maisterintutkintonsa loppusuoralla on Kaarlo Stauffer, joka parhaillaan työstää akatemian uusissa tiloissa maalauksia keväällä pystytettävään lopputyönäyttelyyn. Hän on huomannut koulunsa päättäneiden kuvataiteilijaystäviensä pärjäävän hyvin.

– Siinä jossain määrin ollaan tyhjän päällä, mutta silti on optimistinen fiilis, Stauffer miettii lähestyvää valmistumistaan.

Oma työhuone syksyksi on Staufferin toivelistalla.

Sosiaalialan opiskelu ammattikorkeakoulussa tuo töitä

Yliopistotausta näyttää ensi silmäyksellä antavan paremmat lähtökohdat työllistyä kuin ammattikorkeakouluopinnot. Kautta linja yliopistoista maisterin paperit hankkineiden työttömyysprosentti vaihtelee Åbo Akademin yhdestä Oulun yliopiston kuuteen prosenttiin. Poikkeuksena on Teatterikorkeakoulu, reilu viidennes sen maistereista on työttömänä. Nihkeää tullee olemaan jatkossakin kirjallisuus- ja kielitieteilijöillä (työttömyys 20 prosentin molemmin puolin) ja tutkinnon suorittaneilla filosofeilla, joista työttömänä 2011 lopussa oli jopa kolmannes.

Ammattikorkeakouluista vertailussa parhaiten pärjäävät eteläisessä Suomessa sijaitsevat Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä länsirannikolla sijaitsevat Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu. Näistä valmistuneista enimmillään neljä prosenttia oli vailla työtä vuoden 2011 lopussa. Muissa ammattikorkeakouluissa luvut voivat olla kaksinkertaiset.

Koulutusta on suunniteltu yhdessä seudun työnantajien kanssa, Vaasan AMK:n rehtori Tauno Kekäle kertoo.

– Helsinki ja Vaasa työllistävät paljon paremmin kuin muut (kaupungit) Suomessa tällä hetkellä. Meillä ei ole mitään koulutusta, joka ei suoraan vastaisi alueen työvoimatarpeisiin eli hoitoalan ja kansainvälisten yritysten. Käytännössä olemme heidän partnereitaan työllistämässä nuoria.

Kekäleen mainitsema hoitoalan imu näkyy kautta maan. Ammattikorkeakoulussa terveys- ja sosiaalialaa opiskelleiden työttömyysprosentti monin paikoin 1–3 prosenttia. Myös liiketaloutta ja kauppaa AMK-tasolla opiskelleilla on vientiä työmarkkinoilla.

Valtion leikkuri heilui jo ammattikorkeissa

Viime vuonna ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista vähennettiin kaikkiaan yli 2000 paikkaa, opetusministeriöstä kerrotaan. Murheenkryyneinä ovat olleet viestintä- ja taidealojen sekä tietyt tekniikan alan koulutukset. Paikoin työttömänä on ollut arviolta 20–30 prosenttia, jopa lähes 40 prosenttia kurssilta valmistuneista. Monessa maakuntien ammattikorkeakoulussa ongelma-aloiksi tunnustetaan tietojenkäsittely, tieto- ja tietoliikennetekniikka sekä prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka. Lähinnä Nokian ympärille rakennettujen kurssien kasvateille ei ollutkaan enää työpaikkoja tarjolla.

Parintuhannen aloituspaikan leikkauksista noin 800 on tekniikan alalta. Vaasassa vastaanotettiin päinvastaisia uutisia.

– Me saimme 20 paikkaa lisää, jotka aiomme tänä vuonna käyttää energiatekniikan koulutukseen. Välillä näitä (paikkoja) lisätään, kun katsotaan, että on tarvetta. Ja kun se tarve, olkoon vaikka Nokia, häviää niin paikkoja lasketaan aikaisemmille tasoille. Näin on tässäkin käynyt, Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle arvioi.

Opetusministeriöstä kerrotaan, ettei uusia päätöksia leikkauksista ole tulossa.