Pilaammeko ympäristön ja terveytemme syömällä punaista lihaa?

Ravitsemustieteilijät ja ympäristöasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että lihankulutusta tulisi Suomessa vähentää. Syynä ovat lihan aiheuttamat terveysriskit, mutta tuore ravitsemissuositus perustelee lihankäytön vähentämistä ensimmäisen kerran myös ympäristösyillä. Lihantuottajien mukaan kulutus ei ole Suomessa niin suurta, kuin miltä tilastot näyttävät.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vuoden 2014 alusta voimaan astuneet uudet ravitsemussuositukset (siirryt toiseen palveluun) nostivat taas esiin keskustelun punaisesta lihasta. Uusissa suosituksissa punaisen lihan osuus kokonaisruokavaliosta on aiempaa pienempi. Suomalaisia kehotetaan nyt syömään enemään kanaa, kalaa ja kasviksia.

Eurooppalaiseen tasoon nähden suomalaiset kuluttavat lihaa kohtuudella. Kulutusmäärät (siirryt toiseen palveluun)ovat kuitenkin viimeisen 10 vuoden aikana kasvaneet, etenkin sian ja siipikarjan osalta.

Onko punainen liha terveysriski?

Ravitsemussuosituksia laatinut asiantuntijatiimi on muodostanut suosituksensa useiden tutkimusten pohjalta. Suuressa osassa on ollut muun muassa syöpäjärjestöjen välittämä tutkimustieto.

Ravitsemustieteiden professorin Mikael Fogelholmin mukaan punaisen lihan runsas käyttö altistaa suolistosyövälle, joka on yksi yleisimmistä ihmisen sairastamista syövistä. Fogelholmin mukaan myös kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riski kasvaa punaista lihaa paljon syövillä ihmisillä. Lisäksi punainen liha saattaa olla professorin mukaan yhteydessä myös painonnousuun.

Jos Tanskassa syödään enemmän punaista lihaa, niin miksi ihmiset eivät ole siellä sairaampia?

Jukka Rantala

Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala huomauttaa, että terveysvaikutteista tehdyt johtopäätökset nojaavat väestötutkimuksiin, joista punaisen lihan ja sairauksien yhteyttä on vaikea mitata.

– Olen aina pohtinut myös sitä, että jos Tanskassa syödään enemmän punaista lihaa, niin miksi ihmiset eivät ole siellä sairaampia, Rantala sanoo.

Mikael Fogelholmin mukaan eri lihojen aiheuttamia, mahdollisia terveysriskejä ei ole vielä tutkittu.

– Olisikin mielenkiintoista tehdä tutkimus, jossa seurattaisiin vaikkapa pelkästään sianlihaa tai siipikarjaa syöviä ihmisiä ja tätä kautta saataisiin lisää käsitystä eri lihojen terveysvaikutuksista, Fogelholm sanoo.

Tuhoaako punainen liha luontomme?

Ympäristöasiantuntijat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, että punaisen lihan kulutusta tulisi vähentää. Lihantuotannossa syntyvät päästöt ovat suuria ja ympäristöä kuormittavia, mutta silti kulutus ympäri maailmaa kasvaa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa tutkimuspäällikkönä toimiva Juha-Matti Katajajuuri pitää tärkeänä sitä, että uusissa ravitsemussuosituksissa otettiin huomioon ensimmäistä kertaa ympäristötekijöitä.

Punaisesta lihasta ilmaan jäävää hiilijalanjälkeä täytyy Katajajuuren mukaan saada lähitulevaisuudessa pienemmäksi. Tähänastisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että naudanlihantuotanto on eniten ympäristöä kuormittavaa. Katajajuuri sanoo, että eri tyyppiset naudanlihan tuotantomuodot vaikuttavat ympäristöön eri tavoin.

– Näyttää siltä, että esimerkiksi sekä maitoa että lihaa tuottavilla tiloilla osa ympäristökuormasta lankeaa maidon kontolle, jolloin lihantuotannosta aiheutuvat ympäristöhaitat ikään kuin pienenevät, Katajajuuri sanoo.

Suomessa on valmistumassa tämän vuoden lopulla tutkimus, jossa eri tuotantomuotojen ympäristöhaittoja on selvitetty tarkemmin.

– Tämän jälkeen tiedämme paremmin, minkälaisia toimenpiteitä ympäristön puolesta on tehtävä kunkin naudanlihan tuotantotavan yhteydessä, Katajajuuri kertoo.

Vai pelastavatko märehtijät vesistojä?

Toisen näkökulman asiaan antaa Elävä Itämeri -säätiössä työskentelevä Eija Hagelberg, jonka mielestä Suomeen tulisi saada lisää lihantuotantoa, jossa märehtijät saavat laiduntaa nurmella.

Tarvitsemme märehtijöitä, jotta saamme nurmille hyötykäyttöä

Eija Hagelberg

Hagelberg puhuu nurmen puolesta, sillä se toimii ravintona märehtijöille samaan aikaan, kun ruoho sitoo ilmasta hiilidioksidia. Hagelbergin mukaan varsinkin eteläiseen Suomeen tarvittaisiin lisää nurmia ja suojavyöhykkeitä, jotka estävät haitallisten ravinteiden valumisen pelloilta vesistöön.

– Tarvitsemme märehtijöitä, jotta saamme nurmille hyötykäyttöä. Samalla takaamme tasapainoisen ruoantuotantoketjun, Hagelberg sanoo.

– Märehtijät ovat ihmeellisiä eläimiä, koska ne pystyvät muuttamaan heinän ja kaikenlaisen pusikkokasvillisuuden ihmisravinnoksi. Ne syövät heinän ja muuttavat sen märehtimällä vaikkapa herkulliseksi sisäfilepihviksi, jatkaa Hagelberg.

Juha-Matti Katajajuuri tunnistaa nurmien hyödyt ympäristölle, mutta pitää lihantuotannosta koituvia ilmastopäästöjä näitä hyötyjä suurempina.

Kuinka paljon suomalaiset syövät lihaa?

Keskivertosuomalainen syö vuodessa punaista lihaa reilut 76 kiloa, kun taas esimerkiksi Tanskassa (siirryt toiseen palveluun) vastaava luku on 115 kiloa. Kotieläinasiamies Jukka Rantalan mukaan on otettava huomioon se, että vuositasolla tilastoidut kilot on mitattu teurastettavien eläinten ruhopainoista.

Ruhopaino pitää sisällään myös eläinten luut, joita ei käytetä ihmisravintona. Rantala onkin sitä mieltä, että Suomessa punaista lihaa syödään jo nyt suositusten mukainen määrä, eli 500–600 grammaa viikossa.

Ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm arvioi viikkotasoisen kulutusmäärän suuremmaksi, miesten kohdalla jopa yhden kilogramman suuruiseksi. Sitä, miten paljon ja missä maassa tuotettua lihaa menee lautaselta keskivertosuomalaisen suuhun, ei kuitenkaan kukaan tiedä tarkalleen.

Lisää aiheesta illan Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 Klo 21.