Yle Uutiset Krimillä: Ukrainan toisenlainen totuus

Kirjeenvaihtaja Marja Manninen on tavannut Krimin pääkaupungissa Simferopolissa venäläismielisiä ihmisiä. He eivät kannata valtaannoussutta oppositiojohtoa.

Ulkomaat
Mielenosoittajat kantavat lippua Simferopolissa.
Mielenosoittajat kantavat lippua Simferopolissa perjantaina.Marja Manninen / Yle

Krimin pääkaupungin Simferopolin keskustaan alueparlamentin ympärille kertyy heti aamulla kaupunkilaisia osoittamaan mieltään. Paikalla on nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Aukiolta kuuluu aika ajoin huutoja: Venäjä, Venäjä! Katoilla ja kaduilla liehuvat Venäjän, Krimin, Sevastopolin ja veteraanijärjestöjen liput. Ukrainan lippuja ei näy missään.

Kovaäänisistä kaikuvat venäläiset marssit ja laulut. ”Tämä on Krim, kaikkialla vain venäjää puhutaan, Simferopol ja Jalta, Sevastopol ja Gertsh”. On vaikea uskoa, että kyse ei ole Venäjästä, vaan Ukrainasta.

Joka toinen vastaantulija kysyy:

– Mitä aiotte kertoa meistä? Varmaankin pelkkiä valheita, kuten kaikki länsimaiset tiedotusvälineet. Useimmat pitävät valheellisena myös Ukrainan omien tv-kanavien antamaa kuvaa maan tapahtumista.

*Ukrainan kuukausia kestänyt *kriisi ei loppunut vielä vallanvaihtoon Kiovassa. Uudella hallinnolla on edessään paitsi valtavat taloudelliset ongelmat, myös uusi sisäpoliittinen ruutitynnyri, Krim.

Tunnistamattomat itsepuolustusjoukot päivystävät lentokentillä ja maanteillä. Simferopolin ja Sevastopolin keskustoihin ei päästetä Ukrainan uuden hallinnon kannattajia. Alueparlamenttia ympäröi poliisien rivistö.

Krimin niemimaan vajaasta kahdesta miljoonasta asukkaasta enemmistö puhuu äidinkielenään venäjää. He eivät tunnusta uutta hallintoa.

– Olisi pitänyt tehdä niin kuin viime viikon perjantaina sovittiin, eli muuttaa perustuslaki kaikessa rauhassa ja valita presidentti vaaleilla ensi joulukuussa, sanoo Jevgeni.

– Nyt valta on kaapattu ja parlamentti Kiovassa tehtailee lakeja, jotka heikentävät meidän oikeuksiamme, hän jatkaa.

*Syrjäytettyä presidenttiä Viktor Janukovitšia *pidetään edelleen maan laillisena presidenttinä, mutta se ei tarkoita sitä, että häntä Krimilläkään kannatettaisiin. Harva toivoo hänen yrittävän paluuta valtaan.

Mutta vallanvaihto on krimiläisille katkera pala.

– Koko Eurooppa antoi tukensa sille, että meillä tulivat fasistit valtaan, sanoo Viktor Gavrish.

Simferopolissa kiertää jo kolmatta päivää huhu: joku maan uudesta hallinnosta on tulossa Krimille.

– Eivät ne tänne uskalla tulla, sanoo Viktor Gavrish.

Mielenosoittajia Krimin parlamentin edessä Simferopolissa perjantaina.
Mielenosoittajia Krimin parlamentin edessä Simferopolissa perjantaina.Marja Manninen / Yle

– Tämä on Venäjän aluetta, ettekö ymmärrä sitä? Hrutshev antoi Krimin Ukrainalle 60 vuotta sitten ja se vääryys on korjattava, hän jatkaa.

Oppositiojohtaja Vitali Klitshko oli joidenkin tietojen mukaan aikonut vierailla Sevastopolissa, mutta hän oli perunut tulonsa viime hetkellä.

– Ei uskaltanut tulla, arvioi Vitali Kaptsejev.

Krimin niemimaa oli ainoa Ukrainan alue, johon Maidan-liike ei juurikaan yltänyt. Maidanin tapahtumista myös liikkuu Krimillä aivan erilainen totuus kuin mihin maailmalla on totuttu. Krimiläisten mielestä mielenosoittajat hyökkäsivät turvallisuusjoukkojen kimppuun eikä päinvastoin.

– Poikani oli Berkutin palveluksessa ja hän makaa nyt sairaalassa Sevastopolissa, kertoo entinen poliisi Konstantin Orlov.

Poikaa ammuttiin käsivarteen.

– Meitä syytetään separatismista, sanoo Jevgeni loukkaantuneena.

– Mehän vain puolustamme oikeuksiamme. Me haluamme, että vuoden 1992 perustuslaki palautetaan ja meille annetaan mahdollisuus päättää omista asioistamme.

Laajempi itsehallinto tarkoittaa oikeutta valita oma presidentti ja päättää alueen taloudesta, muun muassa maankäytöstä ja investoinneista.

– Nyt kaikelle pitää hakea lupa Kiovasta ja lupiin kuluu paljon rahaa, kun aina on välikäsiä, joille pitää maksaa, kuvailee Viktor Gavrish.

– Meistä tuntuu, että koko muu Ukraina on meitä vastaan, sanoo Diana Veroninka.

– Kiovassa laaditaan lakeja, mm uusi kielilaki, joka poistaa venäjän kielen virallisten kielten joukosta. Se saa meidät ilman muuta kääntymään kohti Venäjää. Se on luonnollista, sillä meillä on slaavilaiset juuret, jatkaa Diana.

*Krimillä kaikki toivo *pannaan nyt paitsi Venäjään myös toukokuun lopussa pidettävään kansanäänestykseen. Siinä on määrä päättää, yrittääkö Krim itsenäistyä, liittyä Venäjään vai pysyä osana Ukrainaa, mutta laajemmin itsehallinto-oikeuksin.

– Ei täällä kukaan sotaa halua, sanoo Diana.

– Mutta jos se tulee, olemme siihen valmiita.

Marja Manninen, Yle Uutiset
Simferopol