Opinnäyte: Uskomushoidoksi haukuttu menetelmä paransi sotalentäjien selät – ei silti vakuuta lääkäreitä

Kalevalaisen jäsenkorjauksen ammattilaiset haluaisivat hoitomuodon osaksi lääketiedettä. Perinnelääketieteeseen perehtymättömät lääkärit eivät kuitenkaan halua puuttua vähän tunnettuun menetelmään. Itä-Suomen yliopiston professori pitää jäsenkorjausta uskomushoitona.

Kotimaa
virpi kaasinen
Yle

Kalevalaista jäsenkorjausta käytetään hoitomuotona useimmiten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Jämsäläisen fysioterapeutin ja kalevalaisen jäsenkorjaajan Virpi Kaasisen mukaan asiakas käsitellään aina kokonaisvaltaisesti.

- Hoidossa pureudutaan ongelmiin eikä vain oireisiin. Jos selkärangassa on lukkoja, niin maalaisjärjellä voisi ajatella, että minä runttasen lukot auki. Niin ei tehdä, vaan pehmytkudokset aukaistaan ja liikkeitä tehdään asiakkaan omilla liikeradoilla, jolloin liikkeet aukaisevat lukot itsestään.

Hän muistuttaa, että hoidossa ei ole kyse niksauttelusta.

- Käsillä tunnustellaan kehon liikkeitä ja lukot aukaistaan erilaisilla painalluksilla. Tällä tavoin koko kehon palikat saadaan paikoilleen.

Kaasisen vuosi sitten tekemän opinnäytetyön tuloksissa selvisi, että kalevalaisesta jäsenkorjauksesta on ollut apua myös sotalentäjien selän kuntoutuksissa.

Hoitomuoto paransi Kaasisen saamien tulosten mukaan sotalentäjien toimintakykyä.

- Heillä tulee paljon kuormitusta alaraajoihin, niskaan ja yläselkään. Nämä vaivat näkyvät usein harrastuksissa ja työajan ulkopuolella.

Kaasinen teki opinnäytetyönsä kolmivuotisen kalevalaisen jäsenkorjauskoulutuksen päätteeksi. Koulutuksen tarjosi Kansanlääkintäseura (siirryt toiseen palveluun).

Hoitomuotoon perehtyneillä myönteisempi suhtautuminen

Kalevalaista jäsenkorjausta on tutkittu esimerkiksi Kuopion yliopistossa vuosina 2003–2006. Siitä huolimatta hoitomuoto jakaa asiantuntijoiden suhtautumisen aiheeseen. Tätä juttua tehdessä useat lääkärit ja fysiatrit kieltäytyivät ottamasta kantaa aihealueeseen, josta heillä ei ollut mielestään riittävästi tietoa.

Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian professori Markku Myllykankaan mukaan kalevalaiseen jäsenkorjaukseen tulee suhtautua kriittisesti.

- Itse lasken sen enemmän uskomuslääkinnän piikkiin. Jos sen terveysvaikutukset olisi pystytty osoittamaan, hoitomuoto olisi laajemmassa käytössä. Aiheesta on tosin tehty joitakin tutkimuksia ja selvityksiä, mutta niissä vaikutukset ovat olleet marginaalisia.

Sen sijaan asiaan perehtyneet tutkijat ja jäsenkorjaajat sekä kansanparannusseuran jäsenet uskovat hoitomuotoonsa ja vievät asiaa intohimoisesti eteenpäin.

Kalevalaisen jäsenkorjauksen asemaa ajavan Kansanlääkintäseuran puheenjohtaja Päiviö Vertasen mielestä arvostus on vähäisempää lähinnä niiden keskuudessa, jotka eivät hoitomuotoa tunne.

- Koulutuksessa hoitomuotoon tutustuneet arvostavat kalevalaista jäsenkorjausta. Heidän mielestään sitä tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin.

Vertasen mielestä lääketieteen ammattilaisten koulutukseen tulisi lisätä opetusta virheasentojen merkityksestä kehontoiminnoille.

- Monesti virheasennot kiristävät kalvorakenteita ja se johtaa erilaisiin aineenvaihdunnallisiin ja hermotuksellisiin ongelmiin. Ongelmia voitaisiin helpottaa mobilisoimalla ja tasapainottamalla kudosrakenteita.

Asiakkailla usein ennakkoluuloja

Päiviö Vertanen sanoo, että maallikoilla on varsin myönteinen suhtautuminen kalevalaiseen jäsenkorjaukseen.

- He ovat kokeilleet erilaisia hoitomuotoja, ja todenneet tämän tehokkaaksi. Kalevalaisen jäsenkorjauksen ammattilaiset ymmärtävät kehon toiminnalliset merkitykset.

Kalevalaista jäsenkorjausta tekevä Virpi Kaasinen on kuitenkin tottunut ihmisten kansanhoitoa koskeviin epäilyihin ja ennakkoluuloihin.

- Hyvin yleinen käsitys on, että "just joo". Mutta sitten kun kuullaan kaverilta, että kymmenen vuotta vaivannut alaselkä ei ole enää kipeä, niin on pakko tulla itsekin kokeilemaan. Samalla myös ennakkoluulot häviävät. Hoitomuoto perustuu täysin anatomiaan ja fysiologiaan. Tässä ei ole mitään ristiriitaa fysioterapiaan tai hierontaan.

"Jäsenkorjauksella vähennetty satoja leikkauksia"

Päiviö Vertanen muistuttaa, että kalevalaisesta jäsenkorjauksesta on tehty tieteellistä tutkimusta yhteistyössä koululääketieteen kanssa.

- Se pitäisi luokitella yhdeksi lääketieteen muodoksi. Suomessa on noin 300 kalevalaista jäsenkorjaajaa, ja vuoden päästä luku on jo 400. Kalevalaisella jäsenkorjauksella on voitu poistaa 500 leikkaustarvetta vuosittain ja määrä kasvaa jatkuvasti. Hoitomuodon kautta on voitu ymmärtää myös erilaisten tasapainotekijöistä johtuvien ongelmien syntymistä.

Vertasen mielestä ei ole väliä, millaiselle hoitomuodolla apua tarjotaan, jos siitä vain on hyötyä asiakkaalle.

- Jos joku tarjoaa vaikka puheapua toiselle sosiaalisen verkoston puuttuessa, ja siitä on hyötyä jollekin, pidän sitä hyvänä asiana.

Professori Markku Myllykankaan mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen terveysvaikutuksia on usein liioiteltu.

- Hoitomuodon vaikuttavuus on tärkeintä, mutta sitä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi suurilla otoksilla ja pitkäkestoisilla tutkimuksilla. Kun terveyden edistämisen vaikutus on selvitetty, hoito otetaan yleensä melko pikaisesti osaksi terveydenhoitoa, Myllykangas perustelee.

Lisäys 11.3.: Lisätty tarkentava kappale siitä, mihin opintoihin opinnäyte liittyi.