Hiusväreille allergiset kertovat: "Tuntui kuin pää olisi tulessa"

Hiusvärien aiheuttamat allergiat voivat ilmetä lievinä oireina tai vaatia sairaalahoitoa. Väreille allergisoituneet kuluttajat, kampaaja sekä Allergia- ja astmaliiton kosmetiikkaneuvoja kertovat oireista.

Kotimaa
Allergiavaroitus hiusväripakkauksen takana.
Yle

Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvoja Merike Laine vastaa viikoittain useisiin kyselyihin epäillyistä tai todetuista hiusväriallergioista. Yhteydenotot ovat Laineen mukaan yleistyneet, koska ihmiset värjäävät hiuksiaan entistä enemmän. Suurin osa yhteydenottajista on naisia, joiden ikä vaihtelee nuorista aikuisista keski-ikäisiin.

Ihmiset kertovat saaneensa sekä kampaamojen että kaupassa myytävistä hiusväreistä kutinan ja ihottuman lisäksi voimakkaampiakin oireita, kuten vesirakkuloita ja turvotusta.

– Yleisintä on ihottuma, kutina ja ihon punotus päänahan alueella, kasvoilla, niskassa ja korvissa, Laine kertoo.

Oireet voivat pahimmillaan kestää viikkoja, mutta lievemmät voivat helpottua nopeamminkin kortisonin avulla. Vakavimmat oireet vaativat sairaalahoitoa, Laine kertoo.

Oireiden kesto riippuu Laineen mukaan reaktion voimakkuudesta sekä siitä, miten oireita hoidetaan.

Kampaamoväristä kuumotusta, punotusta ja kosketusarkuutta

Vantaalainen Jasmin Laurén, 34, joutui soittamaan itselleen ambulanssin saatuaan kampaajalla hiusväristä vakavan allergisen reaktion muutama vuosi sitten. Reaktio alkoi kuumotuksena ja punotuksena Laurénin rintakehällä ja kaulalla kampaajan pestessä hiuksissa vaikuttanutta ainetta pois.

– Minulle tuli hirveä olo. Hampaani kalisivat, ja kasvoille sekä kaulalle nousi paukamia, Laurén kertoo.

Laurén lähti kampaajalta suoraan apteekkiin, osti allergialääkettä ja söi lääkkeen. Sen jälkeen hän soitti voinnistaan huolestuneena äidilleen, mutta puhelimessa hänen äänensä yhtäkkiä hävisi. Äiti ehdotti ambulanssin soittamista, ja Laurén noudatti neuvoa.

Ambulanssissa Laurénille tehtiin erilaisia kokeita, ja ambulanssimiehet ehdottivat hänelle sairaalaan menoa. Koska Laurén oli seuraavana päivänä lähdössä ulkomaanmatkalle ja hänen syömänsä antihistamiini alkoi vaikuttaa, hän pyysi päästä sairaalan sijasta kotiin.

Loppupäivän koko iho oli jalkoja ja käsiä myöten kosketusarka ja punoittava. Lisäksi Laurénin hampaat kalisivat monta tuntia.

Vielä seuraavana päivänäkin hänen raajansa olivat turvoksissa ja iho tuntui aralta. Laurénilla on myös ruoka-aineallergioita, ja niihin verrattuna hän kuvaa värin aiheuttamaa reaktiolta laajempana, yllättävänä ja inhottavana.

– Kokemus oli järkyttävä ja pelottava. Myöhemmin menin sairaalaan testeihin ja sain tietää, mille aineelle olen allerginen.

Tapauksen jälkeen hän on käyttänyt vain kevyitä, värjääviä hoitoaineita.

Kaupoissa myytävien hiusväripakettien merkinnät ovat Laurénin mielestä selkeytyneet vuosien varrella. Väripakkauksista ei kuitenkaan hänen mielestään käy selväksi, kuinka yleistä allergisen reaktion saaminen on, millaisia oireita väristä voi aiheutua tai mitä siitä voi jatkossa seurata.

Laurénin mielestä on huolestuttavaa, että kaikilla kampaajille ei ole tietoa värien aiheuttamista allergioista, eikä tietoa värjäystilanteessa asiakkaalle anneta.

Hän pitää hyvänä sitä, että viranomaiset tutkivat mainonnan laillisuuden.

– Kyllä väreistä aika kultainen kuva annetaan, eikä mainoksissa puhuta siitä, että ne olisivat jotenkin vaarallisia. Tupakkaa ja viinaa ei saa mainostaa, mutta muuta vaarallista näköjään kyllä, Laurén sanoo.

Arka päänahka viisi päivää

Kuusamolainen Marita Kilpivaara, 35, kertoo saaneensa kaupan hiusväristä erittäin kivuliaan allergisen reaktion päähänsä.

Päänahkaa polttava tunne ilmeni muutama minuutti sen jälkeen, kun Kilpivaara oli paketin ohjeiden mukaisesti lisännyt värin hiuksiinsa. Tapauksesta on jo aikaa, joten hän ei muista, minkä valmistajan tuote oli kyseessä.

– Tuntui, kuin pää olisi ollut tulessa. Väri oli pakko pestä pois, Kilpivaara kertoo.

Hän pohtii, olisiko "päänahkaa ollut enää olemassakaan", jos hän olisi pitänyt vaaditun vaikutusajan väriä hiuksissaan.

Värjäysyrityksen jälkeen Kilpivaara kärsi päänahan arkuudesta viisi päivää. Tuon ajan hiusten harjaaminen ja kaikenlainen päänahkaan koskettaminen aiheutti kipua. Kilpivaara ei hakeutunut lääkärinhoitoon tai syönyt oireisiin helpottavaa lääkettä, ja oireet katosivat itsekseen.

Myöhemmin hän yritti vielä kerran värjätä hiuksiaan samalla värillä, mutta lopputulos oli sama: polte päänahassa. Kilpivaara ei ole allerginen millekään muulle, kuten ruoka-aineille, eläin- tai siitepölylle. Aiemmin Kilpivaara oli värjännyt säännöllisesti hiuksiaan punaiseksi samalla hiusvärillä ilman reaktioita. Hän epäileekin herkistyneensä väriaineelle ajan mittaan.

Allergisten reaktioiden jälkeen hän päätti lopettaa teollisten värien käytön kokonaan, ja kertoo värjäävänsä hiuksiaan nykyisin vain hennaväreillä. Niistä yliherkkyysreaktioita ei ole aiheutunut.

Hennaa käytetään perinteisesti hiustenvärjäyksen lisäksi käsien koristeluun.
Hennaa käytetään perinteisesti hiustenvärjäyksen lisäksi käsien koristeluun.Arshad Ardab / EPA

Kilpivaara ei muista nähneensä koskaan hiusvärimainonnassa varoituksia mahdollisista yliherkkyysreaktioista.

Hänen mielestään on hyvä, että viranomaiset tutkivat markkinoinnin, erityisesti siksi, että yhä nuoremmat lapset haluavat purkista väriä hiuksiinsa. Myös Kilpivaaran oma 8-vuotias tytär haluaisi värjäyksen.

– Minä en anna värjätä. Ikäraja värjäämiseen on 16, mutta kuka vahtii kodeissa, että ikärajaa noudatetaan, Kilpivaara kysyy.

Allerginen nuha ja vaikea astma

Vaasalainen kampaaja Outi Laaksonen kertoo saaneensa jo opiskeluaikanaan väriaineista hengitystieoireita. Työelämään siirtymisestä ehti kulua vuosi, kun Laaksonen sai ensin allergisen nuhan ja sen jälkeen vaikean astman.

– En pystynyt tekemään värejä tai permanentteja lainkaan, Laaksonen kertoo.

Laaksosen yliherkkyyttä on tutkittu allergiasairaalassa. Testien mukaan hän on allerginen useille väriaineille, mutta vaikeimmat hengitystieoireet aiheuttaa yksi hiusväreissä yleisesti käytettävistä PPD-johdannaisista.

– Kun olen kerran allergisoitunut, todennäköisesti allergia tulevaisuudessa vain pahenee.

Oireet helpottivat, kun Laaaksonen vaihtoi työpaikkaa muita hiusvärejä käyttävään kampaamoliikkeeseen. Samalla hän alkoi tarkasti tutkia, mitä aineita värit todella sisältävät.

Pari vuotta sitten Laaksonen ryhtyi ekokampaajaksi, eikä hänellä sen jälkeen ole ollut allergiaoireita lainkaan. Ekokampaajana hän voi aiempaa paremmin varmistaa myös asiakkaiden turvallisuuden.

Laaksonen pitää viranomaisselvitystä hiusvärimainonnasta tarpeellisena. Markkinoinnin pitäisi hänen mielestään olla rehellistä, ja allergiaa aiheuttavat aineet ja riskit pitäisi selkeästi nostaa mainonnassa esiin.

Tällä hetkellä asiakkaat olettavat tuotteiden olevan turvallisia.

– Nyt vastuu tuotteiden käytöstä on kuluttajalla tai kampaajalla, ja firmat pesevät mahdollisista terveysongelmista kätensä. Olisi todella hyvä, jos mainontaan tulisi tiukat kriteerit, Laaksonen sanoo.

Myös kasvipohjaisten hapetevärien ja synteettisiä kemikaaleja sisältävien suoravärien mainonta pitäisi erottaa puhtaista kasviväreistä, Laaksonen sanoo.

Allergisoiva ainesosa selvitettävä

Muun kosmetiikan aiheuttamiin yliherkkyysreaktioihin verrattuna hiusvärien aiheuttamia oireita Laine kuvaa vakaviksi. Syynä on se, että väriä laitetaan pään alueelle.

Allergia- ja astmayhdistys kehottaa allergisen reaktion saaneita kehotetaan hakeutumaan testiin, jossa yliherkkyyttä aiheuttava ainesosa selvitetään.

– Näin voi jatkossa välttää allergiaa aiheuttavia aineita, Laine sanoo.