1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

EU uhkaa sotkea metsästäjien ja maanomistajien välit

Metsänomistajia ja metsästäjiä kuohuttavat EU:n aikeet kieltää Suomea maksamasta hirvituhokorvauksia. Korvaukset liittyvät keskeisesti metsästyslupiin, ja pelkona on, että järjestelmän kaatuminen johtaa hankaluuksiin.

Vuonna 2013 hirvet tuhosivat taimikkoa 2 998 hehtaarilta ja niistä maksettiin korvauksia metsänomistajille kaikkiaan 880 000 euroa. Kuva: Mika Moksu / Yle

Metsänomistajan arvokas taimikko on hirvelle herkullinen laidunmaa. Tähän saakka hirven herkutteluhetkien seurauksena tuhoutuneesta taimikosta metsänomistajalle on maksettu korvaus. Tapa on ollut ainoa laatuaan EU-maissa. Nyt Euroopan komissio katsookin, että Suomen olisi luovuttava korvausten maksamisesta.

- Valtion tuet ja taloudellinen toiminta on EU:ssa erityisessä tarkastelussa ja  on tietenkin tavoite, että kaikilla unionin alueen toimijoilla on yhtäläiset toimintamahdollisuudet. Tästä syystä asia kiinnostaa komissiota, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen kertoo.

Metsänomistajat ovat pöyristyneitä suunnitelmista. Vuonna 2013 hirvet tuhosivat taimikkoa 2 998 hehtaarilta ja niistä maksettiin korvauksia metsänomistajille kaikkiaan 880 000 euroa.

- Tavoitteenahan metsätaloudessa on kuitenkin kasvattaa metsää eikä hirviä, joten kyllä se keskusteluttaa. Hirvipopulaatio kerääntyy aina samoille alueille, ja juuri tietyille metsänomistajille aiheutuu merkittäviä ongelmia hirvivahingoista, sanoo metsänomistajien liitto Järvi-Suomen aluejohtaja Jukka Hujala.

Metsästäjät pelkäävät toimivan järjestelmän tuhoutuvan

Rahat korvausten maksamiseen on kerätty hirvien kaatolupamaksuina metsästäjiltä. Metsästäjiä korvausjärjestelmän poistaminen ei ilahduta, vaikka se tietäisi ehkä kaatolupahintojen alenemista, sillä pelkona on, että välit metsästysmaiden omistajien kanssa olisi neuvoteltava kokonaan uusiksi.

- Syntyisi ehkä voimakastakin keskustelua siitä, että maanomistajia kohdellaan vahingon kärsijöinä jollain tapaa epätasapuolisesti. Metsästäjät ovat jo kerenneet ajatella sitä, että onko tällä vaikutusta nykyisin ilmaisiin metsästysvuokrasopimuksiin. Tämä metsästysvuokrahintojen nousu on yksi mahdollisuus ja metsästykselle nykymuodossaan jollain tavoin myöskin uhka, Suomen Riistakeskuksen Etelä-Savon riistasuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen arvelee.

Ylitarkastaja Janne Pitkänen on Pekkarisen kanssa samoilla linjoilla. Hirvituhokorjausjärjestelmä on suomalaisessa hirvikannansäätelyssä keskeinen osa, Pitkänen sanoo.

- Tämä on metsästyksen järjestäytymisen kannalta merkittävä työkalu. Jos kaikki metsänomistajat ja metsästäjät ryhtyvät kukin omilla alueillaan selvittämään millaisella systeemillä hirvikannanhoitoa tehdään, niin tilanne on helposti hyvin konfliktiherkkä. Nyt välissä on julkisen vallan tekemä korvausten määrän arviointi.

Hirvikantaa ei voi harventaa kuoliaaksi

Hirvituhoja on onnistuttu vähentämään tuntuvasti lähes kaikkialla Suomessa metsästyksen avulla viime vuosina. Tuhojen välttäminen kokonaan metsästyksellä ei kuitenkaan ole mahdollista ilman hirven olemassaolon vaarantamista.

- Vaikka hirviä olisi kolme, niin tuhoja luultavasti aiheutuisi. Hirvet hakeutuvat kymmenien kilometrien päästäkin yhteen samalla talvilaitumelle, Pekkarinen sanoo.

- Hirven lajityypillinen käytös on haasteellista. Laajan alueen hirvikanta voi vaikuttaa merkittävästi yhden ainoan omistajan metsään, Pitkänen vahvistaa.

Suomen ja Euroopan komission väliset neuvottelut jatkuvat tiistaina 4.3. kun maa- ja metsätalousministeriöstä lähtee ryhmä neuvottelijoita Brysseliin. Sen jälkeen asia etenee valtion tukia pohtivan neuvottelukunnan käsiteltäväksi maaliskuun puolivälissä.