1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Lääkäriopintojen pulssi uhkaa nousta

Tampereen yliopistossa yritetään sovittaa valtiovallan määräämät lisäopiskelijat pienryhmäopetukseen. Horisontissa voi siintää myös erikoistumisalojen säännöstely lääkäritarpeen mukaan.

terveys
Lääkäri tarkastaa asiakkaan korvaa
Yle

Terveyskeskuksia täyttävä kansa on huutanut lääkärien koulutusmäärien lisäämisen perään jo pitkään. Vastapuolella torjuntatulta on kuitenkin tullut lääkärien edunvalvontajoukoilta – kilpailun lisääminen alalla kun laskisi ajan kanssa vääjäämättä palkkoja.

Koulutusmäärät ovat kuitenkin viime aikoina olleet jo nousussa. Valtioneuvoston edellisvuonna tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä opiskelee tulevaisuudessa samanaikaisesti noin 900 tulevaa lääkäriä, kun nykyisin määrä on 700.

Lääketieteen yksikön johtajalla Matti Lehdolla on selkeä mielipide koulutusmäärien lisäämisestä.

– Nykyisellä lääkärikoulutusmäärällä pystytään kyllä pitämään suomalainen terveydenhuolto sillä erinomaisella tasolla, jolla se nyt on.

Järjestelyissä pohdittavaa

Tampereelle pitäisi kuitenkin vuoteen 2016 mennessä ottaa 40 opiskelijaa nykyistä enemmän.

Lääketieteen yksikössä pähkäilläänkin nyt, miten lisäopiskelijat sulautetaan Tampereen omaleimaiseen opiskelutapaan, joka perustuu pienryhmiin ja käytännön hoitotilanteista oppimiseen.

Kasvavat ryhmäkoot näkee uhkana myös kolmannen vuoden opiskelija ja Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran koulutuspoliittinen vastaava Aino Lehmus.

– Onhan se sillä lailla uhka, että jo tällä hetkellä ryhmäkoot ovat melko suuria. Meidän tutor-ryhmissämme on noin kymmenen opiskelijaa, ja sairaaloihin siirryttäessä kahdeksan.

– Tokihan se vaikeuttaa toimintaa, että ryhmään lisätään parikin opiskelijaa, kun kaikkien on kuitenkin pakko päästä esimerkiksi kuuntelemaan potilaan sydänääniä. Olisi

Olisi todella tärkeää säilyttää ryhmäkoot edes nykyisellään.

Aino Lehmus

todella tärkeää säilyttää ryhmäkoot edes nykyisellään, Lehmus sanoo.

Lääketieteen yksikön tilanpuutteeseenkin saadaan helpotusta vasta vuonna 2016, kun uusia opetustiloja valmistuu. Ensimmäiset lisäopiskelijat tulevat kuitenkin jo syksyllä 2015.

Erikoistumista ohjailtava

Lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto tarjoaa vaihtoehdoksi koulutusmäärien nostamiselle tuottavuuden tehostamista sekä lääkärien tehokkaampaa jakamista niille erikoistumisaloille, joilla heistä on puutetta.

Tällaisia ovat olleet muun muassa psykiatria, fysiatria ja reumatologia. Liikaa opiskelijoita vetävät suosikkialat taas ovat muun muassa – rahakkaampia.

– Osa näistä aloista tarjoaa mahdollisuuden sijoittua myös yksityiselle sektorille, jossa pystyy paremmin hallinnoimaan omaa työaikaansa ja saavuttamaan hyvän tulotason, Matti Lehto sanoo.

Mutta miten saada opiskelijat paikkoihin, joissa yhteiskunta heitä eniten tarvitsee?

– Ohjaaminen ei oikeastaan nykykonsteilla ole ollut edes mahdollista. Jokainen on suuntautunut haluamalleen alalle. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö pohtii, miten asiaan voitaisiin valtakunnallisesti vaikuttaa, Matti Lehto sanoo.

Ohjaaminen ei oikeastaan nykykonsteilla ole ollut edes mahdollista.

Matti Lehto

– Erikoistuminen tapahtuu aina julkisella sektorilla. Eräs keino voisi olla se, että siellä suitsittaisiin erikoistumista niillä aloilla, joilla on ollut ylikoulutusta, ja ohjattaisiin paikkoja niille aloille, joilla on lääkäripulaa.

Opiskelijat tahtovat säilyttää vapauden

Opiskelijoiden korviin ohjailu kuulostaa ikävältä.

– En näe, että sanelu ylhäältäpäin ratkaisisi mitään. Sitä varmaankin vastustettaisiin. Pikemminkin valinnanvapautta voisi säilyttää, mutta lääkäripulasta kärsivien alojen pitäisi tuoda itseään paremmin esiin, sanoo Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran koulutuspoliittinen vastaava Aino Lehmus.

– Esimerkiksi psykiatriassa tällaista panostamista on jo ollut.

Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö neuvottelee kevään aikana yliopiston kanssa mahdollisesta lisärahoituksesta, jota tarvitaan, jos opetusresurssien lisääminen nostaa palkkakuluja.

Lue seuraavaksi