Tutkija: Konflikti tuskin vaikuttaa Venäjän ja Ukrainan kaasuyhteistyöhön

Venäjä voi lyhyellä aikavälillä painostaa eräitä maita uhkaamalla kaasutoimitusten katkaisemisella. Pitkällä aikavälillä se olisi erittäin epäviisasta, sanoo UPI:n tutkija Antto Vihma. Hän ei usko, että konflikti vaikuttaa Venäjän kaasutoimituksiin, ellei se muutu selvästi nykyistä vakavammaksi.

Ulkomaat
Suuri osa Venäjän Eurooppaan tuomasta kaasusta kulkee Ukrainan kautta.
Suuri osa Venäjän Eurooppaan tuomasta kaasusta kulkee Ukrainan kautta. Kuva: Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka, lähde: East European Gas Analysis.Yle Uutisgrafiikka

Venäjä tuskin lopettaa kaasuntoimituksia Ukrainan kautta Eurooppaan. Ukrainan ja Venäjän kaasuyhteistyö todennäköisesti jatkuu, vaikka maat ovat sodan partaalla, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Antto Vihma Yle Uutisten haastattelussa.

Vihma arvelee, että kaasuntoimitukset pysyvät normaaleina, ellei konflikti laajene ja Euroopan unioni käynnistä mittavia vastatoimia. Toistaiseksi EU:n reaktio on ollut vaisu ja unioni on ilmeisesti halunnut säilyttää toimivat kauppasuhteet, Vihma pohdiskelee.

Venäjä ei halua häiritä kaasutoimituksia, koska se ei olisi kovinkaan tehokas painostuskeino Euroopan maita kohtaan. Euroopassa on ollut leuto talvi ja kaasuvarastot täynnä. Lisäksi kaasun käyttö Euroopassa on vähentymässä, koska eletään jo maaliskuuta ja lämmityksen tarve vähenee, Vihma kertoo.

Eräissä maissa Venäjän kaasulla on suuri markkina-asema ja jopa monopoli. Niissä maissa Venäjällä on vaikutusvaltaa. Laajemmin Euroopassa Venäjän kaasuntoimitusten epävarmuus voi aiheuttaa lyhyellä aikavälillä lähinnä pientä energian hinnannousua, Vihma arvelee.

"Venäjän aggressio erittäin paha uutinen Gazpromille"

Antto Vihma on vakuuttunut, että konfliktilla on joka tapauksessa pitkällä tähtäimellä suuret vaikutukset Euroopan energiapolitiikkaan. Vaikutukset ovat Venäjälle ja sen valtiolliselle energiayhtiölle Gazpromille erittäin kielteiset.

– Kaikki strategisesti ajattelevat eurooppalaiset toimijat miettivät nyt, voisivatko ne vähentää riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja siirtyä esimerkiksi nesteytettyyn maakaasuun tai liuskekaasuun, vai jatkavatko ne nykyisellä linjalla, jolla on jatkuvasti kaasupolitiikan varjo. Uskon varmasti, että toimijat kääntyvät sille kannalle, etteivät halua olla Gazpromin kanssa minkäänlaisessa riippuvuussuhteessa, Vihma sanoo.

Venäjä saa valtiontuloistaan jopa puolet energianmyynnistä. Varsinkin pitkällä aikavälillä tämänkaltaiset sotilaalliset aggressiot saavat asiakkaat ja investoijat luottamaan yhä vähemmän Venäjän kykyyn toimia rationaalisesti.

– Minun on vaikea nähdä huonompaa mainosta Gazpromille kuin tällä hetkellä jatkuva sotilaallinen aggressio Ukrainassa, Vihma sanoo.

Luottamus Venäjään kauppakumppanina on horjunut jo aikaisempien kaasukiistojen seurauksena. Venäjä on käyttänyt "kaasuasetta" useita kertoja kansainvälisissä kiistoissa. Vuosina 2006 ja 2009 kaasuhanat suljettiin hetkeksi kokonaan juuri tammikuussa, jolloin sen vaikutus oli suurin.

Ukraina ei voi painostaa kaasulla Venäjää

Huomattava osa Venäjälle tärkeästä kaasusta kulkee Ukrainan kautta transito-kuljetuksena. Antto Vihma ei usko, että Ukrainalla kuitenkaan olisi tätä kautta mahdollisuutta painostaa Venäjää. Ukraina kärsisi eniten itse, jos se katkaisisi venäläisen kaasun virtauksen länteen.

Itse asiassa Venäjällä on ollut jo kauan halu kiertää Ukraina ja viedä kaasu Eurooppaan muuta kautta. Tämä ei johdu politiikasta, vaan Ukrainan huonosta infrastruktuurista. Ukraina on köyhä, hajanainen ja taloudellisesti epäluotettava. Ukrainan maksukyky on kyseenalainen. Tästä syystä Venäjä on rakentanut Nord Stram ja South Stream -kaasuputket, Vihma kertoo.

Toisaalta Ukrainakaan ei ole enää yhtä riippuvainen venäläisestä kaasusta kuin vielä 5–10 vuotta sitten. Maassa on otettu oppia Venäjän harjoittamasta kaasupainostuksesta ja Ukraina on pyrkinyt hankkimaan tarvitsemalleen kaasulle muitakin toimittajia.