1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus krapulan vaikutuksista – ei hillitse eikä lisää juomista

Amerikkalaistutkijoiden mukaan krapulaisen huonolla ololla ei olisi juomista ehkäisevää vaikutusta. Suomalaisasiantuntija taas sanoo, että jos krapulaa ei olisi, ihmiskunta olisi juonut itsensä hengiltä.

Kotimaan uutiset
Valkoviinilaseja ja viinipullo pöydällä ulkona puutarhassa.
Seppo Sarkkinen / Yle

Missourin yliopiston tutkimuksessa lähes 400 nuorta aikuista piti päiväkirjaa, jossa he kirjaisivat halukkuutensa juoda alkoholia eri päivinä. Tulokset julkistettiin Alcoholism: Clinical & Experimental Research -lehdessä.

Tutkijoiden mukaan krapulalla ei ehkä hiukan yllättäen ollut vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Huono olo ei siirtänyt seuraavaa juomakertaa, mutta ei myöskään lisännyt krapularyyppyjen ottamista.

Pääasiassa opiskelijoilla teetetty tutkimus ei A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan aivan vastaa keskivertoalkoholinkäyttäjän tuntemuksia.

– Jos sama tutkimus tehtäisiin vaikka 40-vuotiailla, niin tulos olisi erilainen, koska vanhemmat kokevat krapulan jo fyysisesti aivan eri lailla. Nuoret kestävät alkoholin vaikutukset paremmin. Se kuuluu myös osana opiskelijaelämään, jossa juominen on paljon sosiaalisempaa, Simojoki muistuttaa.

Tutkittujen aamuissa ei ollut eroa

Amerikkalaisopiskelijat seurasivat juomahalujaan kolme viikkoa. 386 tutkittua kärsi tuona aikana yhteensä 463 krapulaksi luokiteltavaa olotilaa. Kaikkiaan he joivat alkoholia seurantajaksolla yli 2 200 kertaa.

Krapula ei tutkimuksen mukaan vaikuttanut halukkuuteen juoda uudestaan. Krapulan vuoksi tutkitut eivät edes lykänneet seuraavaa juomakertaa.

A-klinikkasäätiön Kaarlo Simojoen mielestä juuri opiskelijoiden sosiaalisuus selittää osin juomahalukkuutta.

– Jos ei ole sosiaalista hinkua tai painetta, niin eihän silloin ole samanlaista tarvetta juoda. Näillä nuorilla aikuisilla ei todennäköisesti ole alkoholiongelmaa. Sen vuoksi se ei heillä myöskään lisää krapularyyppyjä.

Jos oli kivaa, niin otetaan taas

Amerikkalaisten tutkimusryhmässä ollut Thomas Piasecki arvioi yleisradioyhtiö BBC:lle, (siirryt toiseen palveluun) että tutkimustulokset antavat arvokasta lisätietoa krapulasta ja sen suhteesta alkoholismiin.

– Jos krapulat eivät kiihdytä juomista, niin silloinhan voimme sulkea pois krapulan ja ongelmajuomisen välisen suoran yhteyden, Piasecki sanoo BBC:llä

Suomessa ei ole tutkimustietoa, kuinka moni ottaa krapularyyppyjä. Alueellisia eroja kuitenkin on. Yksi krapularyyppy aamulla liittyy selkeämmin maaseutukulttuuriin.

A-klinikkasäätiön Simojoki sanoo, että alkoholinkäytön yhteydessäkin ihmisen muisti muistaa hyvät asiat ja sen hyvän olon ennen krapulaa. Sen takia lopulta aika harva kovankaan krapulan kokenut päättää vastaisuudessa olla juomatta.

– Se tosiaan riippuu siitä, että onko ollut hyvä ilta. Jos on tapeltu, niin sitten ei usein juoda pitkään aikaan.

Simojoki näkeekin krapulaisen päänsäryssä ja heikotuksessa ne pelastavat piirteet.

– Jos krapulaa ei olisi, ihmiskunta olisi juonut itsensä hengiltä.

Lue seuraavaksi