Ennuste: Pekingin papat ja Pihtiputaan mummot mullistavat maailmantalouden

A-studion juttusarja maailmantilasta vuonna 2030. Osa 2. Väestömuutokset

Ulkomaat
Maailman seitsemäs miljardis ihmineni.
Maailman seitsemäsmiljardis ihminen oli YK:n virallisesti valitsemana filippiiniläinen tyttö nimeltä Danica Camacho.

Yksi tärkeimmistä megatrendeistä, joka tulevaisuusskenaariossa nostetaan esiin, on väestön ikääntyminen. Euroopan väestön ikääntyminen on puhuttanut jo pitkään, mutta varsinainen pommi piilee Kiinassa.

Nuori työikäinen väestö löytyy jatkossa ennen kaikkea Intiasta ja Afrikasta. Muutoksilla on mullistavia vaikutuksia maailmantalouteen, ja ne ovat aivan oven takana.

Väestön kasvu hidastuu ja pysähtyy

Maailman väestönkasvu on ollut viime vuosikymmeninä häkellyttävän nopeaa. Koko pallon väestömäärä ylitti neljä miljardia vuonna 1974, viisi miljardia vuonna 1987, kuusi miljardia vuonna 1999 ja seitsemän miljardia meni rikki lokakuussa 2011. Nyt kasvu on selvästi hidastunut.

Maapallon väestön uskotaan kasvavan noin 9,5–11 miljardiin, suunnilleen vuosien 2040–2050 paikkeilla.

Tärkein syy kasvun hidastumiseen on se, että niin sanottu hedelmällisyys eli sen montako lasta synnytysikäinen nainen keskimäärin synnyttää, on laskenut maailmanlaajuisesti hyvin nopeasti, noin 2,4:n lapseen.

Maapallon väestöennuste.
YK:n laatimat kolme ennustevaihtoehtoa maailman väestönkasvulle. Yle uutisgrafiikka / Jami Nurminen

YK laatii aina kolme eri ennustevaihtoehtoa, sillä varsinkin vielä jäljellä olevissa korkean syntyvyyden maissa ennustaminen ei ole helppoa.

Vuonna 2030 maapallolla arvioidaan elävän noin 8,3 miljardia ihmistä. Kokonaiskasvua merkittävämpi asia on kuitenkin se, että väestörakenne on aivan erilainen eri puolilla maailmaa.

Ikääntyvät ja nuoret maat

– Väestönkasvu keskittyy määrättyihin maihin ja maanosiin. Afrikka tuplaa väkimääränsä kahteen miljardiin, arvioi väestökysymyksiä vuosia tutkinut Siirtolaisinstituutin johtaja Ismo Söderling.

Väestöjakauma v.2030
Maanosakohtaiset asukasmäärät ja väestön keski-ikä. Euroopalla tarkoitetaan tässä grafiikassa EU:n 27 maata. Lähde: YKYle uutisgrafiikka / Jami Nurminen

– Afrikassa on edelleen voimakkaita lapsilukuja, mutta kuolevuus on lähtenyt laskuun, selittää Söderling.

Yleensä yhteiskunnan kehittyessä ensin laskee kuolleisuus ja syntyvyys vasta myöhemmin. Suomessa näin oli 1800-luvun lopulla, jolloin väestöpaine purkautui esimerkiksi siirtolaisuutena Yhdysvaltoihin.

Olennaista on myös huomata, että kun työikäisten määrä kasvaa, kasvaa yleensä myös talous voimakkaasti. Taloushan kasvaa, kun tehdyn työn määrä kasvaa.

Esimerkiksi Euroopassa oli suurten ikäluokkien ollessa työikäisiä juuri tämän tyyppinen positiivinen väestörakenne. Euroopassa se aika on nyt ohi.

Väestöpyramidit ja horjuvat väestötornit

Väestön ikärakenne 2030
Perinteisessä väestöpyramidissa vaakapylväs kuvaa ikäryhmän kokoa. Vasemmalla ovat miehet, oikealla naiset. Lähde: YK 2011.Yle Uutisgrafiikka

Perinteisessä väestöpyramidissa vaakapylvään koko kuvaa ikäluokan kokoa. Yhdysvalloissa kuva muistuttaa vielä jossain määrin pyramidia, mutta Euroopassa tilanne on aivan toinen. Suurimmat ikäluokat eivät enää ole työikäistä väestöä. Myös Kiinassa tilanne on erittäin hankala, ja ero Intiaan on valtava.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Afrikan väestö nousee suuremmaksi kuin Euroopan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan väestöt yhteensä.

Huoltosuhteen heikkeneminen iskee talouteen

Euroopassa suurimmat ikäluokat ovat siirtymässä tai juuri siirtyneet eläkkeelle. Hankalin vaihe on kuitenkin vasta myöhemmin. Kun suurten ikäluokkien keski-ikä nouse yli 80-vuoden, nousee erilaisten hoivapalveluiden tarve merkittävästi.

– Tämähän kulminoituu Suomessa keskustelussa, joka on nimeltään kestävyysvaje, muistuttaa Söderling.

– Kestävyysvajekeskustelu on hyvin pitkälti myös keskustelua ja päätöksentekoa siitä, miten me otamme haltuun tämän huoltosuhteen muutoksen.

Huoltosuhde, eli työikäisten suhde muuhun väestöön heikkenee Euroopassa koko ajan. Esimerkiksi USB-pankin tunnettu taloustutkija George Magnus on arvioinut, että huoltosuhde heijastuu suoraan talouden kehitykseen.

Huoltosuhde.
Huoltosuhde eli työväestön suhde lapsiin ja vanhuksiin. Lähde: ESPAS, perustuu YK:n dataan.Yle uutisgrafiikka / Jami Nurminen

Japanin huoltosuhde parani 1990-luvun alkuun, minkä jälkeen se alkoi heikentyä. Samaan aikaan Japanin talous alkoi sakata. Sama ilmiö näyttäisi olevan toistuneen myöhemmin Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

USA:ssa ja EU:ssa huoltosuhde kääntyi huonommaksi viime vuosikymmenen taitteessa, ja samaan aikaan talous ajautui kriisiin. Suomessa huoltosuhde ongelma on poikkeuksellisen suuri.

– Suomessa on ns. suuret ikäluokat todella suuria ja syntyneet hyvin lyhyessä ajassa. Suomelle ovat seuraavat 20–30 vuotta todella haasteellisia, Söderling arvioi.

– Sen jälkeen huoltosuhdetilanne Suomessakin paranee.

Ukkoutuva Kiina

Hurjin tilanne on Kiinassa, jonka huoltosuhde sukeltaa parin vuoden päästä todella nopeasti. Vaikka niin sanottu Kiinan yhdenlapsen politiikka ei ole koskaan oikeastaan tarkoittanut tarkalleen yhtä lasta, sen vaikutukset alkavat nyt näkyä myös huoltosuhteessa.

– Käytännössä se on johtanut siihen, että tällä hetkellä Kiinan syntyvyys on noin 1,4–1,5 eli todella alhainen, Söderling kertoo.

– Toisaalta koska siellä pojilla on kuitenkin määrätty arvo, niin jostakin syystä Kiinassa poikia syntyy paljon. Tällä hetkellä Kiinassa tuhatta tyttöä kohti syntyy noin 1 150 poikaa. Ja periaatteessa luonnollisen valinnan seurauksena pitäisi syntyä noin 1 050 poikaa, eli siellä tehdään sikiöseulontaa.

– Vaimoista alkaa olla pulaa, on käännytty lähialueiden eli Vietnamin, Singaporen ja Malesian puoleen ja haettu sieltä kiinalaisia morsiamia ja vaimoja, Söderling kuvailee Kiinan todellisuutta.

Intian työväestö nousee paljon suuremmaksi kuin Kiinan

Työikäinen väestö.
Intian työväestön määrä ylittää Kiinan vastaavan 2020-luvulla. Lähde: KKR Insights 2012.Yle uutisgrafiikka / Jami Nurminen

Kiina helpotti jokin aika sitten yhden lapsen politiikkaansa. Silti Intia tulee ohittamaan Kiinan maailman väkirikkaimpana maana jo ennen vuotta 2030.

Vielä dramaattisempi on muutos työikäisessä väestössä. Kun Kiinassa vielä tällä hetkellä on selvästi suurempi työikäisväestö, niin vuonna 2030 Intiassa on 10 prosenttia suurempi työvoima. Ja sen jälkeen ero vain kasvaa.

Onko maahanmuutto ratkaisu huoltosuhdeongelmaan?

Työikäinen väestö keskittyy siis aivan muualle kuin Eurooppaan. Voisiko Suomi sitten ratkoa huoltosuhdeongelmia maahanmuutolla?

Alle 30-vuotiaiden osuus väestöstä
Alle 30-vuotiaiden osuus väestöstä vuonna 2030. Lähde: YKYle uutisgrafiikka / Jami Nurminen

– Tietenkin pystytään, jos maahanmuutto on erittäin suurta. Mutta enemmän Suomen kohdalla maahanmuutolla ratkaistaan työvoimakapeikkoja, arvioi Söderling.

Söderlingin mukaan nykyisellä tasolla maahanmuutto ei juuri vaikuta huoltosuhteeseen. Mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa vuotuinen laillinen maahanmuutto on väestöön suhteutettuna lähes kaksinkertainen.

– Tänäkin vuonna Yhdysvaltoihin muuttaa noin viisi miljoonaa laillista siirtolaista, joka on todella suuri luku. Ja sen päälle tulevat sitten laittomat, joitten lukumäärää ei tiedä kukaan. Kyllä tällä on selvästi ollut vaikutusta Yhdysvaltojen huoltosuhteeseen, Ismo Söderling toteaa.

Ympäristöpakolaisuudesta massaliike

Joka tapauksessa työperäisen siirtolaisuuden odotetaan maailmanlaajuisesti kiihtyvän tulevina vuosina. Mutta varsinainen massaliike voi syntyä ympäristöpakolaisuudesta, varsinkin jos ilmastonmuutos pahenee.

– Tällä hetkellä oletetaan, että ympäristötekijöiden takia on noin 20 miljoonaa ihmistä joutunut jättämään kotinsa, Söderling kertoo.

– Tulevaisuudessa eli noin yhden sukupolven kuluttua oletetaan olevan noin 200 miljoonaa ympäristöpakolaista. Eli suunnilleen saman verran kuin maailmassa on siirtolaisia tällä hetkellä. Tämä on todella haaste maailmalle, Söderling varoittaa.

– Jos vesi nousee puolesta metristä metriin Thaimaassa tai Bangladeshissa, se merkinneen kymmenien miljoonien ihmisten lähtöä kodeistaan. Jos Andien jäät alkavat Etelä-Amerikassa sulaa, miljoonat ihmiset joutuvat lähtemään, maalailee Söderling lähitulevaisuudessa uhkaavaa tilannetta.

Lisää aiheesta illan A-studiossa TV1 kello 21.05.