Kirkkoherra: Karkkilakko ja downshiftaaminen käyvät paastosta

Perinteinen kristillinen paasto on saanut nykyajassa yhä kirjavampia ilmenemismuotoja. Juankoskelaisen kirkkoherran mielestä makeansyönnistä luopuminen tai autoilun vähentäminen ovat yhtä tärkeitä pidättäytymisen muotoja kuin perinteinen paasto. Ortodoksisessa kirkossa sen sijaan paastonajan uskonnollisesta perustasta pidetään tiukemmin kiinni.

Kotimaa
ruoka
Yle

Paasto on vanha historiallinen ja kulttuurillinen tapa, joka on saanut nykyajassa uusia ilmenemismuotoja. Järvi-Kuopion kirkkoherra Reijo Leinon mukaan paasto mielletään usein pidättäytymiseksi tai kieltäytymiseksi ruuasta tai jostain muusta mieleisestä.

- Aika monen olen kuullut tänä päivänä harjoittavan mediapaastoa, jossa otetaan vastaan vähän vähemmän ärsykkeitä. Osa vetäytyy syrjään tai downshiftaa. Nekin ovat pidättäytymisen muotoja, joissa jätetään jotakin pois saavuttaakseen jotakin uutta.

Leinon mukaan omaksi hyväkseen paastoamista voi olla myös esimerkiksi makeasta pidäyttäytyminen.

- Siihen voi lisätä hyviä sisältöjä, kuten sen minkä säästän paastoamalla käytän sen muiden ihmisten hyväksi jotka on kipeämmässä tarpeessa.

Yksi uusimmista paastoamisen muodoista on ekopaasto, jossa pidättäydytään luonnon hyväksi.

- Sen aikana voi esimerkiksi jättää auton kotiin tai jättää jonkin turhakkeen hankkimatta. Vastuullisuutta ympäristöstä voi kantaa myös olla uusimatta elektroniikkaa tarpeettomasti.

Tänään vietetään tuhkakeskiviikkoa, joka perinteisesti aloittaa pääsiäiseen päättyvän 40-päiväisen paastonajan.

Paasto auttaa rauhoittumaan

Leinon mukaan paasto auttaa tarkkailemaan itseämme ja omia tottumuksiamme.

Kieltäytyminen ja pidäyttäytyminen ei ole niin tärkeää kuin se, mitä sen paikalle tulee.

Reijo Laine

- Toivon, ettei se olisi niinkään suoritusta tai ansion tavoittelua vaan enemmänkin asennetta ja ihmisen mielentilaa ja rauhan hakemista. Kieltäytyminen ja pidättäytyminen ei ole niin tärkeää kuin se, mitä sen paikalle tulee.

Hänen mielestään paaston tärkein merkitys on vapauttaa aikaa ja auttaa pysähtymään.

- Olennaista on, että kierrokset putoaa ja elämäntahti rauhallistuu. Silloin on aikaa pysähtyä ja ajatella elämän arvoja ja perusasioita.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo pitää paaston tärkeimpinä määritelminä perinteisiä uskonnollisia näkemyksiä.

- En ota kantaa näihin paaston uusiin muotoihin. Paasto on tärkeä osa kirkkovuoden aikaa, mutta on kuitenkin muistettava, että myös uskonnollisesti paasto on vain kuluvan ajan yksi ulottuvuus.

Kaikkein näkyvimmin paaston aika näkyy tällä viikolla arkkipiispa Leon mukaan kirkoissa kaikissa maissa.

Luonto paastoamisen alkulähteinä

Järvi-Kuopion kirkkoherra Reijo Leino määrittelee paaston lähteneen liikkeelle jo luomakunnasta.

Olennaista on, että kierrokset putoaa ja elämäntahti rauhallistuu.

Reijo Laine

- Eläimet paastoavat sairastaessaan tai voidessaan huonosti. Paasto ei ole pelkästään uskonnollinen asia vaan liittyy myös ihmisyyteen. Luonto ja usko kulkevat käsi kädessä. On vaikea sanoa, kumpi oli ensin.

Paastoaminen on levinnyt nykyisin myös laajasti kristillisyyden ulkopuolelle. Leino pitää suuntausta tärkeänä ja rikkautena.

- Kristillisessä perinteessä paasto ei ole ansion tuottamista. Paasto lähtee asenteesta ja halusta asettaa kaikkein arvokkain muun yläpuolelle.

Leinon mielestä ortodoksisen ja evankelisluterilaisen kirkon paastoaika on nykypäivänä hyvin samansuuntaista.

- Erot nousevat kristillisistä traditioista ja perinteistä. Tärkeintä on, että jokainen kunnioittaa sitä perinnettä, joka sopii omaan taustaan ja viitekehykseen.

Korjaus 6.3.: Alaotsikossa puhuttiin virheellisesti julkisen liikenteen vähentämisestä, vaikka kirkkoherra puhui autoilun vähentämisestä.