Tekohampaat kohta kansanperinnettä

Hampaattomien suomalaisvanhusten määrä vähenee. Julkiselle hammashoidolle se merkitsee lisääntyvää työmäärää.

terveys
Tipahtaneet alaleuan tekohampaat on nostettu kadunvarren putken päähän.
Sanna Kähkönen / Yle

Tekohampaat jäävät museoiden hyllyille lähivuosikymmeninä, kun Suomen kansa ikääntyy omat hampaat suussa.

Omat hampaat edellyttävät kunnossa pysyäkseen säännöllistä huoltoa eli päivittäistä harjaamista. Tämä tietää töitä suun terveydenhoidosta huolehtiville, sillä ikääntyvä väestönosa ei loista hampaiden harjauksen eturivissä.

Ikäihmisistä naiset harjaavat hampaitaan huomattavasti säännöllisemmin kuin miehet. Yli 65-vuotiaista miehistä alle puolet muistaa harjata hampaansa kaksi kertaa päivässä. Tästä seuraa tarvetta niin sanottuun jälkihoitoon eli seniorikansalaisten hampaita paikataan ja muillakin tavoin korjaillaan paljon.

Tulevina vuosina ennaltaehkäisevän hoidon tarve kuitenkin kasvaa hampaattomien vanhusten vähentyessä.

- Kun hampaallisten määrä nousee, myös hoidon tarve nousee. Ikääntyvillä on sairauksia ja on lääkityksiä, mitkä vaikuttavat myös suun terveyteen, joten hoidon tarve todella lisääntyy, sanoo osastonhoitaja Kukka-Maaria Leivonen Jyväskylän kaupungilta.

Huonot hampaat poikivat tauteja

Leivonen on huolissaan ikääntyvien hampaiden tilasta. Hän sanoo, että ikääntyvien suun hoito on erittäin tärkeätä, koska monien sairauksien ja huonojen hampaiden välillä on tutkitusti yhteys.

- Hammasvauriot voivat vaikeuttaa esimerkiksi reumasairauksia ja diabetestä. Lisäksi on tutkittu, että keuhkokuumeella ja hampaiden kunnolla voi olla yhteyttä ja viimeisin tutkimustieto viime syksyltä kertoo, että huono suuhygienia voi olla aivovaltimopullistuman puhkeamisen syy, sanoo Leivonen.

Viime kesänä voimaan tullut vanhuspalvelulaki toi hammashoidon suunnittelun osaksi hoitosuunnitelmia.