”Viron lääkärit pelastus Kaakkois-Suomen terveydenhoidolle”

Lääkäripulaan ei ollut muuta ratkaisua kuin tuonti ulkomailta.

Silminnäkijä
Leikkaussali Kymenlaakson sairaala Kotka
Lääkäripula on vaivannut Kymenlaaksoa jo pitkään. Ilman virolaislääkäreitä terveydenhoito olisi ollut pulassa. Yle / Silminnäkijä

Kymenlaakso oli maan ensimmäisiä alueita, jonka kunnat aloittivat järjestelmällisen virolaisten lääkärien värväyksen. Nyt virolaislääkäreitä kuntayhtymä Carean alueella noin 40. Kotkan sairaalassa heitä on 23.

Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto pitää heitä alueen kansanterveyden pelastuksena:

- Jos katsotaan kulunutta kymmentä vuotta, olemme monesti todenneet, että Kaakkois-Suomi olisi ollut ilman heitä todella tiukoilla. Olisimme olleet todella pulassa.

Lääkäreitä myös Italiasta, hoitajia Espanjasta

Lääkäripula on vaivannut jo pitkään Kymenlaaksoa. Haavisto itse osallistui ensimmäiselle rekrytointimatkalle Tarton yliopistoon. Kohteena olivat ensisijaisesti suomalaiset Tartossa opiskelevat lääketieteilijät, mutta myös virolaiset.

- Se avasi lääkäriputken Viron suuntaan. Virta on ollut välillä pieni, välillä suurempi.

Nyt keskimäärin 25-30 prosenttia sairaanhoitopiirin lääkäreistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Pääosa heistä on virolaisia. Heidän koulutuksensa on Haaviston mukaan korkeatasoinen, teoreettiseltaperustaltaan ehkä jopa suomalaista parempi.

Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kymenlaakson sairaala Kotka
Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto oli itse mukana ensimmäisellä virolaislääkärien hankintamatkalla. Yle / Silminnäkijä

Haavisto ennakoi, että lääkärivirta ulkomailta jatkuu edelleen. Vaikka Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan, he eivät sijoitu tasaisesti. Puutetta on terveyskeskuksissa ja monissa maakunnissa. Tämä on yksi syy, miksi Suomessa laillistetaan noin sata ulkomaalaista lääkäriä vuodessa. Omista tiedekunnista valmistuu noin kuusisataa lääkäriä vuodessa.

- Laillistettavien määrä vastaa lähes yhtä tiedekuntaa, se on iso määrä. Liike voi jopa lisääntyä. Etelä-Euroopasta hakeutuu entistä enemmän lääkäreitä kohti hyvää Pohjolaa. Meillä on kaksi italialaista lääkäriä ja 10 espanjalaista sairaanhoitajaa töissä, sanoo Haavisto.

Kun on kerran tullut, helppo tulla uudelleen

Ingmar Kurg erikoistuu ortopediksi Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Hän tuli Suomeen töihin opiskeluaikanaan viisi vuotta sitten. Perhe on kasvanut Suomessa jo kolmilapsiseksi.

- Kun on kerran käynyt, on helppo tulla uudelleen.

Joskus samassa tiimissä on pelkästään virolaisia.

- On kiinnostavaa huomata,että silloinkin puhumme keskenämme suomea. Olen joskus kannustanutkin puhumaan viroa, mutta muut eivät ole lähteneet mukaan, naurahtaa Kurg.

Kun on kerran käynyt, on helppo tulla uudelleen

Ingmar Kurg, ortopediksi erikoistuva lääkäri

Kurg arvioi, että Viron pitäisi kyetä tekemään itsensä houkuttelevammaksi nuorille lääkäreille. Arvostus ja palkka eivät ole nyt riittäviä.

- Tämä on varmasti isoin haaste Virossa parhaillaan. Se vaatii poliittisia päätöksiä, ja ikään kuin myyntiosaamista, arvioi Kurg.

Tarton yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta on tullut eräänlainen kuudes tiedekunta Suomelle. Se tuottaa meille lääkäreitä, joiden koulutuksen rahoitukseen Suomi ei kuitenkaan osallistu. Johtajaylilääkäri ei innostu ajatuksesta, että Suomen pitäisi kattaa osansa kustannuksista. EU:ssa on työvoiman vapaan liikkuvuuden periaate.

- Nämä ovat aina henkilökohtaisia valintoja.

Ingmar Kurg Kymenlaakson keskussairaala Kotka
Yle