Hyppää sisältöön

Suomi hoitaa lääkärivajetta Viron kansanterveyden kustannuksella

Suomi on saanut lääkäreitä Virosta noin 40 miljoonan euron arvosta

Tiia Liivalaid on kahden maan lääkäri. Hän ottaa potilaita vastaan Viron Väike-Maarjassa ja Orimattilassa. Kuva: Yle / Silminnäkijä

Tarton yliopistosta on tullut Suomelle merkittävä lääkärikouluttaja. Kymmenen viime vuoden aikana jopa neljäsosa valmistuneista on lähtenyt ulkomaille töihin, pääosin Suomeen.

Joel Starkopf johtaa Tarton yliopiston lääketieteellistä tiedekuntaa. Kuva: Yle

– Tarton yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta on tullut monessa mielessä Suomelle kuudes tiedekunta. Siitä pitäisi keskustella valtiotasolla, sanoo dekaani Joel Starkopf Ylen Silminnäkijä-ohjelman haastattelussa.

Viron terveysvirasto arvioi, että Suomessa työskentelee noin 600 virolaislääkäriä.

Määrä voi olla suurempi, sillä todistuksen ulkomailla työskentelyä varten on ottanut yli 1 200 lääkäriä. Se on neljännes virolaisista lääkäreistä.

Yhden lääkärin koulutus maksaa maksaa Viron sosiaaliministeriön mukaan 60 000 euroa. Suomi on siis saaanut ilmaisia lääkäreitä noin 40 miljoonan euron arvosta.

– Työvoima kiertää näiden kahden maan välillä niin paljon, että se on kuin kaksosten yhteinen verenkierto. On myönnettävä tosiasiat. Jos Suomi on tyytyväinen
heidän koulutukseensa, järjestelmästä ja sen rahoituksesta voitaisiin sopia maiden välillä, sanoo Joel Starkopf.

Viro maksaa myös 61 suomalaisen opinnot

Tarton yliopistossa aloittaa vuosittain noin 20 opiskelijaa maksullisella englanninkielisellä linjalla. Keskustelu aivoviennistä ei koske näitä opintojaan itse kustantavia.

Kuva: Yle

Monet suomalaiset kuitenkin vaihtavat kesken opintojen vironkieliselle puolelle, joka on maksuton.

Tuoreimman rekisteritiedon mukaan maksullisessa opetuksessa on 38 suomalaista ja maksuttomassa vironkielisessä opetuksessa 61 suomalaista.

Yhteensä siis kuusi prosenttia lääketieteen opiskelijoita on suomalaisia, joiden opinnot Viron valtio kustantaa.

Lisäksi he saavat Suomesta opintotukea.

”Suomen koulutettava itse lääkärinsä”

Suomen opetusministeri Krista Kiuru (sd.) ei ole valmis neuvottelemaan valtion osallistumisesta Suomen saaman hyödyn kustannuksiin.

Lääkäripula on vaivannut Kymenlaaksoa jo pitkään. Ilman virolaislääkäreitä terveydenhoito olisi ollut pulassa. Kuva: Yle / Silminnäkijä

– Kyllä me ajattelemme, että sen osaamisen, jonka me tarvitsemme, me pystymme itse kouluttamaan.

Käytännössä Suomi ei ole onnistunut. Terveyskeskuksissa on noin tuhannen lääkärin vaje, jota paikataan virolaislääkäreillä.

Suomessa on lääkäreitä enemmän kuin koskaan (siirryt toiseen palveluun), mutta he ovat sijoittuneet epätasaisesti. Julkinen sektori kärsii pulasta.

Lääkärien lähtö on tuonut Viroon lääkäripulan, joka tuntuu erityisesti maaseudulla ja pienissä sairaaloissa. Hoidon saatavuus ja laatu on ajankohtainen keskustunaihe (siirryt toiseen palveluun).

Viime vuonna Suomessa sai toimiluvan noin sata ulkomaalaista lääkäriä eli lähes yhden tiedekunnallisen verran.

Lääkärikoulutuksen sisäänottoa on päätetty jo nostaa 600:sta 750:een vuoteen 2016 mennessä.

Sekään ei välttämättä riitä, arvioi Kiuru.

– Meillä on tilanne, jossa ulkoa tulee enemmän hammaslääkäreitä kuin Suomessa valmistuu, sanoo Kiuru.

Suomen terveyskeskuksessa rauhallisempi työtahti kuin Virossa

Tiia Liiavalaid aloitti terveyskeskuslääkärinä Orimattilassa puolisen vuotta sitten.

Työvoima kiertää kuin kaksosten yhteinen verenkierto.

Joel Starkopf

Palkka on kolminkertainen Viroon verrattuna. Palkka ei ole kuitekaan pääasia, vaan työolosuhteet.

– Täällä on tuntuvasti rauhallisempi työtahti kuin Virossa. Työpäivät venyvät Virossa helposti kymmentuntisiksi, kertoo Orimattilan terveyskeskuksessa työskentekelevä Tiia Liivalaid.

Paremmasta palkasta ja työtahdista huolimatta Tiia Liivalaid ei ole lähtenyt kokonaan Suomeen. Hän ei voi jättää potilaitaan hoidotta.

– Potilaiden takia en lähde kokonaan. Tänne ei saisi ketään tilalle.

"Lääkärin voi tilata kotiin kuin pitsan"

Suomi hyötyy virolaisen perhelääkärijärjestelmän kuormittavuudesta. Tallinnassa asuva Anna Luik on työskennellyt yli neljä vuotta kahdessa maassa yhtä aikaa, viikon Suomessa ja kaksi viikkoa Virossa.

Anna Luik ottaa vastaan potilaita Vantaalla ja Tallinnassa. Kuva: Yle

– Velvollisuuksia on niin paljon, että ihmiset polttavat itsensä loppuun. Raha on myös tärkeä tekijä. Työnteko Suomessa vaikuttaa myös eläkkeeseen, kertoo Anna Luik.

Virossa terveyskeskuslääkäriä vastaa perhelääkäri, jolla on henkilökohtaiset potilasluettelonsa.

Lain mukaan lääkärille pitää päästä kolmessa päivässä. Kotikäyntien määrä on vähentynyt, mutta edelleen niitä tehdään.

– Eräs maalaislääkäri kertoi, että häntä tultiin hakemaan saunasta.  Ihmiset muistelevat, miten mukavaa oli, kun lääkäri tuli kotiin. Lääkärin saattoi tilata ihan kuin pitsan.

Milloin rekrytointi muuttuu vihamieliseksi?

WHO ja lääkärijärjestöt ovat kansainvälisesti sopineet, että jokainen maa kouluttaa itse omat lääkärinsä.

Vihamielinen laajamittainen rekrytointi ei sopimuksen mukaan ole oikeutettua. Onko Suomi siis syyllistynyt vihamieliseen rekrytointiin?

– Vapaa liikuuvuus tekee sen, että omaa ammattitaitoa voi käytännössä toteuttaa EU-maan kansalaisena missä päin EU:ta vain, eikä hakijaan voi kohdistaa syrjintää, sanoo opetusministeri Krista Kiuru.

Aktiivisimmin lääkäreitä Virosta rekrytoivat henkilöstövuokrausfirmat. Ne antavat ilmaista kielikoulutusta, hankkivat asunnot ja jopa lapsille hoitopaikat.

Kun Suomi on imenyt virolaislääkäreitä, Virossa on jouduttu paikkaamaan vajetta myös tuontilääkäreillä. Itä-Virumaan keskussairaalaan on otettu lääkäreitä entisen Neuvostoliiton alueelta. Kuva: Yle

Lääkärikoulutuksen kotikaupungissa Tartossa toimii ainakin kuusi henkilöstöyritystä, jotka välittävät lääkäreitä Suomeen –  osa jopa samoissa rappukäytävissä. Uusin toimisto aloitti viime lokakuussa.

Jäävätkö virolaiset ilman hoitoa sen vuoksi, että Suomi imee virolaislääkäreitä?

– En usko että kokonaan ilman, mutta lääkärien saatavuus heikkenee ja tuottaa ongelmia, arvioi Tarton yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Joel Starkopf.

Lääkärien liikkuvuus parantaa ammattitaitoa, siirtää kokemusta ja rikastuttaa terveydenhuoltoa.

Ongelmaksi on muodostunut sen suunta ja määrä suhteessa koulutukseen.