THL:n ylijohtaja vireillä olevista sokerisuosituksista: "Sokerin vähentämisestä ei ole ainakaan haittaa"

Erkki Vartiaisen mukaan on perusteltua käydä keskustelua siitä, pitäisikö sokerinsaantia vähentää edelleen.

Kotimaa
Erivärisiä karkkeja, joissa on sydämenmuotoisia kuvioita.
Henrietta Hassinen / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja, professori Erkki Vartiainen pitää perusteltuna, että sokerinsaannin vähentämisestä herätellään jälleen uutta keskustelua.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi keskiviikkona suositusluonnoksen päivittäisestä sokerinsaannista ja sen mukaan sokerinsaannin vähentäminen alle viiteen prosenttiin päivittäisestä kokonaisenergiansaannista auttaisi edelleen vähentämään terveyshaittoja.

WHO:n voimassa oleva ja uuteen luonnokseenkin sisältyvä suositus on, että sokerinsaannin pitäisi olla alle 10 prosenttia.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimiva Vartiainen arvioi Yle Uutisille, että vanha suositus näyttää tutkimusten valossa pitävän hyvin paikkansa sekä karieksen että lasten ja aikuisten ylipainon suhteen.

Sokerinkäytön vähentämisestä ei ole ainakaan mitään haittaa. Jos jotakin, niin siitä tulee terveyshyötyä.

– Nyt iso peruskysymys on, pitäisikö sen olla matalampi kuin tämä 10 prosenttia. Molemmat näistä (WHO:n paperin taustalla olevista) tutkimuksistaviittaisivat siihen, että lisähyötyä erityisesti karieksen osalta voitaisiin saada, jos sokerinkäyttöä edelleen vähennettäisiin, Vartiainen sanoo.

WHO:n julkaisemasta luonnoksesta kerätään parhaillaan verkossa kommentteja ja vasta sen jälkeen tehdään varsinaiset suositukset.

THL:n Vartiaisen mukaan tutkimusaineistossa merkillepantavaa on sokerinsaannin yhteys lasten ja aikuisten ylipainoon.

– Jos lapsia ja nuoria katsoo, niin limppareiden ja sokeripitoisten juomien runsas käyttö näyttää olevan erityisen voimakkaasti yhteydessä lasten ylipainoon ja myöskin lasten hammaskariekseen.

Suomessa ylittyy vanhakin suositus

Maailman terveysjärjestön 10 prosentin tavoite on sisältynyt pohjoismaisiin suosituksiin ja niistä johdettuihin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Vartiaisen mukaan nyt käynnissä olevan kommenttikierroksen jälkeen jääkin pohdittavaksi, kuinka perusteltua sitä on pyrkiä alentamaan edelleen.

Limppareiden ja sokeripitoisten juomien runsas käyttö näyttää olevan erityisen voimakkaasti yhteydessä lasten ylipainoon ja myöskin lasten hammaskariekseen.

– Se täytyy miettiä sitten erikseen. Valtion ravitsemusneuvottelukuntahan näihin ottaa sitten kantaa, mutta jos WHO suosittelee jotakin, niin kyllä tietysti Suomen pitää aika tarkkaan katsoa, mennäänkö siihen suositukseen mukaan.

– Suomessahan sokerinsaanti on hiukan yli 10 prosenttia, eli me emme Suomessa ole näiden vanhojenkaan suositusten tasolla, Vartiainen sanoo.

Hän huomauttaa, että WHO:n suositukset ovat yleensä olleet hyvin perusteltuja, eikä Suomi ole koskaan niistä poikennut.

– Ehkä toisin päin voisi sanoa, että sokerinkäytön vähentämisestä ei ole ainakaan mitään haittaa. Jos jotakin, niin siitä tulee terveyshyötyä, liittyen nimenomaan hammaskariekseen ja myöskin ylipainoon.