Herättääkö uutisointi Ukrainasta luottamusta?

Tiedotusvälineiden Ukrainan kriisistä välittämää tietoa on vaikea ymmärtää ja jäsentää, kirjoittaa viestissään Suoran linjan toimitukselle nimimerkki AK. Oletko sinä saanut oman arviosi mukaan luotettavaa tietoa Ukrainasta ja mistä olet sitä hankkinut?

Kotimaa
Yön susia tiesululla.
Marja Manninen / Yle

Medialukutaito on koetuksella Ukrainan tapahtumia seuratessa. Näin arvioi opettajana työskentelevä nimimerkki AK. Hänen mielestään tarjolla on vain tiedon murusia, joiden ymmärtäminen on katsojalle vaikeaa. Kirjoittaja pohtii myös sosiaalisen median vaikutuksia. Jos joku väittää nähneensä panssarivaunuja kaduilla, pitääkö siihen uskoa ja onko se irrallisena tietona sellainen, että tiedotusvälineiden tehtävä on sitä levittää?

Tiedonvälityksen epäluotettavuuteen kiinnittää huomiota Uuden Suomen blogissaan (siirryt toiseen palveluun) historiantutkija Ville Jalovaara: "Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteesta tai vaikkapa jonkin suuren onnettomuuden tapahduttua huhut lähtevät nopeasti kiertämään ja muuttuvat äkkiä ”varmoiksi” tiedoksi."

On varmasti totta, että kokonaiskuvan saaminen Ukrainan tapahtumista on vaikeaa. Miten voi oikeasti arvioida, mikä tilanne maassa kulloinkin on? Mihin uskoa uutisoinnissa?

Tampereen yliopistossa on tutkittu vastaavanlaista konfliktia, joka syntyi vuonna 2008 Venäjän ja Georgian välille. Tutkija Heikki Heikkilän mukaan uutisoinnissa on edistytty, mutta kokonaiskuvaa ja omaa tulkintaa Ukrainan tilanteesta on yksinomaan suomalaisen tiedonvälityksen perusteella vaikea muodostaa. Kansainvälinen media voi auttaa, samoin sosiaalinen media, jos sen antamat tiedot on tarkistettu. Lisää Heikkilän näkemyksiä Suoran linjan tulevissa tv-lähetyksissä.

Mitä mieltä sinä olet, onko uutisointi Ukrainasta ollut luotettavaa? Mitä apua ja / tai haittaa sosiaalisesta mediasta on uskottavan kuvan saamiseksi maan tilanteesta ja tapahtumista?