Tutkija Venäjän propagandasta: Kökköä ja räikeästi yksinkertaistavaa

Tutkijatohtori Jussi Lassilan mukaan Venäjällä kamppaillaan perinteisen poliittisen viestinnän ja nykytodellisuuden kanssa.

Kotimaa
Venäläisiä sotilaita Sevastopolin satama-alueella.
Venäläisiä sotilaita Sevastopolin satama-alueella sunnuntaina.Maxim Shipenkov / EPA

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Jussi Lassila pitää Venäjän Ukraina-propagandaa kömpelönä. Hänen mukaansa Venäjällä on suuria vaikeuksia hallita tilannetta viestinnällisesti.

Lassilan mukaan syynä on ajattelutapa, jossa viestijällä katsotaan olevan voimat hallita tilanteen etenemistä. Se ei istu nykyaikaan, kun tieto muuttuu valtavan nopeasti, sanoo Lassila.

– Venäjä kamppailee oman poliittisen viestinnän perinteen ja nykytodellisuuden kanssa. Neuvostoaikana oli paljon sitä, että kielletään toisen olemassaolo, ja ajatus että tietynlaisella propagandapelillä hallitaan tilannetta. Median kansainvälistymisen ja internetin moninaistumisen myötä tätä on vaikea hallita. Siinä on syvä ristiriita, kun on olemassa autoritäärinen ja propagandistinen valtamedia ja vapaana vellova internet, sanoo Lassila.

On syvä ristiriita, kun on olemassa autoritäärinen ja propagandistinen valtamedia ja vapaana vellova internet.

Jussi Lassila

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja, dosentti Torsti Sirén arvioi, että propaganda saattaa mennä läpi venäläisten syvissä kansan riveissä, mutta maailmanlaajuisesti ei. Hänen mukaansa venäläispropagandan tarkoituksena on saada omalta kansalta tuki valtion toimille ja näyttäytyä kansainvälisesti positiivisessa valossa.

– Molemmat osapuolet pyrkivät mielikuvavaikuttamiseen. Se liittyy aina tällaisiin kriiseihin, Sirén selvittää mielikuvavaikuttamisen perustoja.

Tyyppiesimerkkeinä kiista venäläisjoukoista ja ukrainalaisten joukkopako

Tutkijoiden mielestä Ukrainan kriisissä tyypillisimmät esimerkit propagandasta liittyvät kiistaan venäläisjoukkojen olemassaolosta Krimin niemimaalla ja väitteistä ukrainalaisten joukkopaosta Venäjälle.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuutti aiemmin tällä viikolla, että Krimillä olevat joukot eivät ole venäläisiä vaan paikallisia itsepuolustusjoukkoja.

Aika kökköä ja räikeästi yksinkertaistavaa, ja siinä on se riski, että ampuu omaan jalkaan.

Jussi Lassila

– Kun katsoo kuvia ja raportteja Krimiltä, niin tulee selvästi esille, että he ovat nimenomaan venäläisiä,Sirén sanoo.

Lassilan mukaan kyseessä on asioiden yksinkertaistaminen ja kärjistäminen.

– Ennen eskaloitumista valtion tv-kanavilla näytettiin Maidanin rauhallista mielenosoitusta, mutta nyt se on käännetty, että vallankumous on fasistien tekosia. Aika kökköä ja räikeästi yksinkertaistavaa, ja siinä on se riski, että ampuu omaan jalkaan, Lassila pohtii.

"Suomalaismediassa lipsuttu mustavalkoisuuteen"

Suomalaismedia saa tutkijoilta Ukraina-uutisoinnissa lähes puhtaat paperit. Lassilan mukaan kriisiin liittyneistä asioista on kerrottu molempien osapuolien näkemys, mutta uutisoinnissa on toisinaan lipsuttu mustavalkoisuuteen.

– Ehkä on annettu yksipuolinen kuva, ainakin ennen kriisiä. Ei ole huomioitu äärivoimia ja sitä, että provokaattoreita on ollut molemmin puolin, sanoo Lassila.

Sirénin mukaan länsimainen media on punninnut kriisiä objektiivisemmin kuin Venäjällä.

– Kyllähän meilläkin ihmiset ovat tuominneet jyrkästi läntisten medioiden Venäjä-kritiikin Yhdysvaltojen tukemaksi imperialismiksi, sanoo Sirén.

Tutkijoiden mukaan kuluttajan on ylipäätään vaikea saada kokonaiskuvaa tilanteesta.

– Tarvitsemme koko ajan lisää tietoa, vaikka samalla pitäisi antaa pölyn laskeutua, sanoo Lassila.