Tutkimus: Suomalaiset kiinnostuneempia EU-vaaleista kuin koskaan

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten äänestysinto tuleviin EU-vaaleihin on korkeammalla kuin koskaan. Intoa ovat Euroopan komission Suomen-edustuston taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan nostaneet etenkin Euroopan talouskriisi ja kärkiehdokkaat.

politiikka
EU:n ja jäsenmaiden liput Euroopan parlamentin edustalla Brysselissä.
Patrick Seeger / EPA

Euroopan komission Suomen-edustustossa uskotaan suomalaisten äänestysinnon nousevan ennätyskorkealle kevään EU-vaaleissa. EU-komission Suomen-edustusto tulkitsee taloustutkimuksella teettämäänsä tutkimusta niin, että äänestysprosentti voi nousta jopa yli 60:een. Edustusto laskee tulkintaan mukaan myös ne vastaajat, jotka kertovat äänestävänsä todennäköisesti.

Reilu kolmannes suomalaisista aikoo varmasti äänestää tulevissa EU-vaaleissa ja 23 prosenttia ilmoitti äänestävänsä todennäköisesti. Jos tutkimus ennakoi oikein suomalaisten äänestysaktiivisuutta, nousee äänestysprosentti korkeammalle kuin koskaan europarlamenttivaaleissa, iloitsee Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki.

– Tässä meidän tutkimuksessa, joka tehtiin tammi–helmikuussa, valtaosa suomalaisista eli 62 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai todennäköisesti näissä toukokuussa pidettävissä EU-vaaleissa. Jos tämä toteutuu, niin se on ihan huima korotus edellisiin vaaleihin, jolloin äänestysprosentti jäi Suomessa 41:een.

Laimeasta äänestysinnosta on kantanut huolta myös komissio, sillä kaiken kaikkiaankin viime vaaleissa vain 42 prosenttia eurooppalaisista vaivautui uurnille.

Nuorten laimea into huolettaa

Sari Artjoki uskoo, että tällä kertaa kiinnostus vaaleja kohtaan on kasvanut kahdestakin syystä.

– Kolmannes suomalaisista katsoo, että kärkiehdokkaiden asettaminen on selkeästi lisännyt keskustelua ja kiinnostusta vaaleja kohtaan. Toinen on sitten euroalueen talouskriisi ja siitä käyty keskustelu. Lähes 40 prosenttia oli sitä mieltä, että vaalit on nyt kiinnostavammat kuin koskaan.

Murheenkryyni tutkimuksessa oli se, että nuorten äänestysinto näyttää olevan alhainen. 34 prosenttia ennakoi äänestävänsä varmasti tai todennäköisesti, mutta yli 40 prosenttia 18–24-vuotiaista ei aio äänestää.

Se, että me voidaan käydä kauppaa EU-alueen sisäpuolella  erilaisin ehdoin kuin ulospäin on vahvuus ja sitä EU-yhteisyön ruisleipää, jos näin voisi sanoa.

Sari Artjoki, Euroopan Komission Suomen-edustuston vt. päällikkö

– Nuorison saaminen mukaan on tulevaisuuden haaste joka on näkynyt muissakin tutkimuksissa. Euronuorisobarometri osoitti sen, että nuoret ovat kyllä kiinnostuneita politiikasta, mutta eivät niinkään äänestämisestä. Eli osallistumista on, mutta enemmänkin yksilönä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Meidän täytyy olla paremmin mukana, antaa mahdollisuus ottaa kantaa ja olla mukana keskustelemassa EU-asioista sosiaalisessa mediassa.

Vapaa liikkuvuus on EU:n ruisleipää

Tutkimuksessa kysyttiin myös kansalaisten mielipidettä EU:n tärkeimmistä saavutuksista. Merkittävimmiksi asioiksi nousivat yhteinen valuutta ja vapaa liikkuvuus.

– Vapaa liikkuvuushan on EU:n mukanaan tuomia perusoikeuksia, perusvapauksia, jotka kuuluvat tähän sisämarkkinakokonaisuuteen. Se, että me voidaan käydä kauppaa EU-alueen sisäpuolella erilaisin ehdoin kuin ulospäin, on vahvuus ja sitä EU-yhteistyön ruisleipää, jos näin voisi sanoa.

– Suomalaiset kokevat, että vapaus lähteä ulkomaille opiskelemaan, hakemaan työtä ja työskentelemään ulkomaille, niin se on tämänkin tutkimuksen valossa sellaista uutta eurooppalaista tarinaa.

Sari Artjoen mielestä tutkimus kertoo, että suomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti positiivisesti EU:iin ja ovat myös kiinnostuneita EU:n toiminnasta. Kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja viidennes huonona asiana. Kolmannes katsoi EU:n vaikuttavan jokapäiväiseen elämäänsä, toisaalta reilut puolet eivät koe EU:lla olevan osaa eikä arpaa arjessaan.

– Me olemme nyt täysikäisiä EU:n jäseniä ja nyt unohtuu ne hyvät asiat, joita EU tuo tullessaan ja ne ovat jääneet isojen kriisien kuten talouskriisin varjoon. Nyt täytyy tuoda paremmin esille niitä hyötyjä, joita EU tuo mukanaan. Kertoa mitkä ne hyödyt on, jotta kansalaiset osaisivat käyttää niitä hyödyksi.

Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen haastateltiin tammi–helmikuussa noin 1 000:ta 15–79-vuotiasta suomalaista 85:ltä eri paikkakunnalta.

Europarlamenttivaalit järjestetään 25. toukokuuta. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Yhteensä meppejä valitaan 751.