Puolustusvaliokunnan johto: Ukrainan kriisi muistutti meitä aseellisen konfliktin mahdollisuudesta Euroopassa

Perussuomalaisten Jussi Niinistön ja keskustan Seppo Kääriäisen mukaan Suomella ei ole tarvetta turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointiin Ruotsin tapaan. Molemmat painottivat oman uskottavan puolustuksen tärkeyttä.

Ukraina

Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa vierailleen eduskunnan puolustusvaliokunnan johtokaksikon mukaan Ukrainan ja Krimin tapahtumat ovat muistutus Suomelle ja muille Euroopan maille, että maanosassamme voi puhjeta aseellinen kriisi.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps.) mielestä viime aikoina puolustuskeskustelua ovat hallinneet uudet uhat, ja perinteisen voimakäytön mahdollisuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.

– Uudet uhat eivät poista vanhoja uhkia.

Myös valiokunnan varapuheenjohtajan Seppo Kääriäisen (kesk.) mukaan Ukrainan selkkaus kertoo voimapolitiikan mahdollisuudesta Euroopassa. Kääriäisen mukaan Ukrainan kriisin myötä geopoliittinen ajattelu on tehnyt paluun turvallisuuspoliittiseen ajatteluun.

– Palautan mieleen, että Jugoslavian traagisista tapahtumista on parikymmentä vuotta. Historiattomuuteen ei pitäisi koskaan sortua. Pitää nähdä, että huonotkin vaihtoehdot ovat mahdollisia, eivät tietenkään toivottavia.

Ukrainan turvallisuuspoliittinen opetus: oma uskottava puolustus

Ruotsissa Ukrainan tapahtumat ovat vaikuttaneet puolustuspoliittisiin päätöksiin. Ruotsin hallitus ilmoitti parin kuukauden lisäajasta maan puolustuspoliittiseen selonteon valmistumiseen, koska Ukrainan opetukset halutaan sisällyttämään raporttiin.

Julkisessa keskustelussa kannetaan myös huolta Ruotsin puolustuskyvystä ja vaaditaan lisää rahaa. On myös vaadittu koko Ruotsin puolustusdoktriinin muutosta; omien rajojen puolustaminen on nostettava selkeästi ykkösarvoksi. Käynnissä oleva puolustusuudistus on korostanut kansainvälistä toimintakykyä.

Niinistön ja Kääriäisen mukaan Suomen turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointiin ei ole tällä hetkellä tarvetta Ukrainan takia. Molemmat ovat sen sijaan huolissaan Suomen puolustuskyvystä: Se ei ole opposition edustajien mukaan oikealla tasolla armeijan ylisuurten määrärahaleikkausten takia.

Krimin kriisin turvallisuuspoliittinen opetus Suomelle on Kääriäisen ja Niinistön mielestä oman puolustuksen tärkeys.

– Se on pidettävä koko ajan ajantasalla. Siinä ei voi olla arki- ja sunnuntaipäiviä. Toinen on neuvotteluiden tärkeys. Niillä pitää asiat ratkaista, totesi Kääriäinen.

Niinistö tiivisti: Jos haluaa rauhaa, pitää valmistautua sotaan. Niinistö nosti uskottavan puolustuksen yhdeksi takeeksi jalkaväkimiinat, joiden käytöstä Suomi on luopunut.

– Meillä pitää olla uskottava puolustus. Perussuomalaisten mielestä miinat pitäisi saada takaisin tai vähintään pitäisi olla valmius niiden massavalmistukseen.

Seppo Kääriäinen ei uskonut, että perussuomalaisten miinakannalle löytyy eduskunnasta kannatusta tällä hetkellä; puolueet ovat valtaosin kieltopäätöksen takana.

– Se on totta, että jos Suomi joutuisi kriisiin, niin silloin maamiinojen teollinen valmistaminen nousisi esille, painotti Kääriäinen.