Koe uusi yle.fi

Perinnesoitin harppaa nettiin – jättimäinen tietokanta tekeillä kanteleesta

Nykyaika ja perinne kohtaavat, kun internetiin syntyy massiivisen iso tietokanta suomalaisista kanteleista. Professori Hannu Sahan luotsaama kanteletutkimus ottaa nyt ensiaskeleitaan. Starttiraha monivuotiseen työhön on tullut Suomen kulttuurirahastolta.

kulttuuri
Sormet käyvät kanteleen kielillä.
Jarkko Riikonen / Yle

Kantele on suomalaiselle tuttu perinnesoitin. Kanteletta ei ole kuitenkaan tutkittu tarpeeksi, toteaa professori Hannu Saha Sibelius-Akatemiasta.

Hän aikoo työryhmineen tehdä soittimesta perustutkimusta, jossa vastataan kysymyksiin "mitä, missä, millaisia".

Tutkimusryhmä aikoo dokumentoida valokuvaamalla ja mittaamalla kaikki Suomen museoiden ja yksityiskokoelmien kanteleet. Tästä todennäköisesti valtavaksi paisuvasta tietomäärästä kootaan sitten tietopankki internetiin kaikkien nähtäväksi.

Monivuotinen tutkimus alkaa ensin selvittämällä, mitä ja millaisia soittimia Suomen vajaassa tuhannessa museossa on. Kun soittimia niistä löytyy, ne mennään paikan päälle kartoittamaan ja kuvaamaan.

Kantele on siitä hauska soitin, että sellaisen pystyy kätevä ihminen rakentamaan itsekin, toisin kuin vaikkapa tuubaa tai poikkihuilua. Siksi suomalaisissa kodeissakin on paljon kanteleita. Niiden löytämiseen on eri keinot.

– Yksityiskokoelmien kanteleet yritetään tavoittaa alan ammattilehden ja lehdistön kautta. Toivon, että meille syntyisi eri pitäjiin agenttien joukko, joka osaisi kertoa, kenellä soittimia sillä paikkakunnalla on, kaavailee Hannu Saha.

Kanteleensoittoa itsekin harrastava professori ei osaa tarkasti arvioida, montako kanteletta Suomessa on eli kartoittavaa perustutkimusta tarvitaan.

– Tuhansia, kymmeniä tuhansia, enemmänkin ehkä. Sitä on mahdoton sanoa tässä vaiheessa. Viimeisen 30 vuoden aikana ihmiset ovat tehneet kymmeniä tuhansia kanteleita.

Toivon, että meille syntyisi eri pitäjiin agenttien joukko, joka osaisi kertoa, kenellä soittimia sillä paikkakunnalla on.

professori Hannu Saha

"Monimuotoinen soitin"

Professori Hannu Saha on tietysti innoissaan omasta tutkimusalastaan. Hänellä on omia soittimia kotona kymmeniä, eri soittimia ja soitintyyppejä kun on tullut kerättyä jo vuosia. Kantele valikoitui omaksi pääsoittimeksi jo kymmeniä vuosia sitten.

– Kantele on maailman soittimista ehkä monimuotoisin. Siitä on historian aikana ollut monia eri tyyppejä ja malleja. On vanhimpia viisikielisiä ja vähäkielisiä, sitten on koverrettuja ja laatikkokanteleita. 1920- ja 1930-luvuilla oli niin sanottuja koneistokanteleita ja 1980-luvusta lähtien erilaisia sähkökanteleita.

Sahan mukaan kartoittava perustutkimus voisi olla tärkeä apu viime aikoina virinneelle muuntyyppiselle kanteletutkimukselle. Nyt saattaa myös olla viime hetket kerätä tietoa, joka muuten katoaa ajan hämärään.

Internetin kanteletietokantaa joutuu silti vielä odottelemaan, sillä kaikkien soitinten metsästys vienee vuosia. Suomen kulttuurirahaston äskettäin kanteletutkimukseen ohjaama 26 000 euron apuraha on Sahan mukaan jonkinlainen starttiraha, jolla kartoitus pääsee alkuun.