Mensan jäsen: "Moni suhtautuu huippuälykkyyteen kuin vammaisuuteen"

Mensaan kuuluvat älykkäät ihmiset eivät ole yli-ihmisiä. Varsin usein heitä kuitenkin pidetään sellaisina. Kahteen prosenttiin väestöstä kuuluvat älyköt kohtaavat usein ennakkoluuloja niin arjessa kuin työelämässäkin.

Kotimaa
Mensan älykkyystestin esimerkkitehtäviä.
Mensan älykkyystestin esimerkkitehtäviä.Mensa

Mensan älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98 prosenttia väestöstä saavuttaneet kohtaavat paljon ihailua, mutta myös kateutta ja ennakkoluuloja.

Pohjois-Savon Mensan jäsenen Eila Rostin mukaan kaikilla reunoilla on omat hankaluutensa.

- Mieluummin toivoisin, että testiä tekevien ihmisten testitulos ei yltäisi Mensan jäsenyyteen.

Hänen mukaansa normaalia älykkäämmät henkilöt usein arastelevat omasta älykkyydestä tai Mensan jäsenyydestä kertomista esimerkiksi työpaikoilla. Työnantaja saattaa kavahtaa sitä, ja työkavereilta saattaa tulla kuittailua tai suoranaista ivailua.

Myös Pohjois-Savon paikallisosaston puheenjohtaja Marianna Falkenbergin mukaan mensalaisiin ei välttämättä osata suhtautua luonnollisesti vaan heidät nostetaan jalustalle.

- Moni suhtautuu mensalaisuuteen jotenkin vammaisuutena, ennen kuin tutustuu henkilöön paremmin. Usein ajatellaan, että meissä on jotain ihmeellistä ja osaamme kaikkia superjuttuja. Mensa-testi mittaa vain yhtä ominaisuutta, olemme ihan tavallisia ihmisiä, hän toteaa.

Testitulos opetti tuntemaan itseään paremmin

Kuopion kulttuurihistoriallisen museon amanuenssina työskentelevä Falkenberg teki Mensa-testin nelikymppisenä.

Usein ajatellaan, että meissä on jotain ihmeellistä ja osaamme kaikkia superjuttuja.

Marianna Falkenberg

- Jos olisin tehnyt testin nuorempana, olisin varmasti miettinyt uravalintoja eri tavalla. Testitulos olisi antanut uskoa omiin mahdollisuuksiin.

Falkenberg muistuttaa, että älykkyyttä on useita eri muotoja. Mensa-testi keskittyy mittaamaan hahmotuskykyä kuviopäättelytehtävillä.

- Näin testiä tehdessä heti, mikä kuvioista tulee seuraavaksi. Ei niitä kannata liikaa miettiä. Tiedän useissakin eri asioissa, että näin tämä täytyy tehdä, mutten osaa perustella sitä.

Falkenberg kiinnitti omaan älykkyyteensä huomiota vasta aikuisiällä.

- Olin aina keskinkertainen koulussa, ja lukiosta kirjoitin cum lauden keskiarvolla. Myöhemmin huomasin viihtyväni tietyntyylisten ihmisten seurassa, ja testin tekeminen alkoi kiinnostaa. Testitulos opetti tuntemaan itseään paremmin. Lisäksi se on selittänyt monia asioita ja antanut vastauksia omiin elämänkäänteisiin.

Falkenberg on myös huomannut, että usein myös muut Mensan jäsenet ymmärtävät asiat nopeammin ja helpommin.

- Muille samaa asiaa pitää vääntää rautalangasta ja asia voi silti jäädä epäselväksi.

Naiset yhtä älykkäitä kuin miehet

Falkenbergille hyvästä hahmotuskyvystä on ollut apua myös tavallisissa arkiaskareissa.

Mensassa on esimerkiksi päälle parikymppisiä naisia, jotka eivät osaa kuoria appelsiinia.

Marianna Falkenberg

- Ihmiset tekevät asioita hankalasti. Esimerkiksi autoa pakatessa saan sinne mahtumaan viisi kertaa enemmän tavaroita kuin muut. Olen haka tilanhahmottamisessa.

Kolmannes Mensan jäsenistä on naisia. Falkenberg kuitenkin kumoaa miesten olevan naisia älykkäämpiä.

- Testikokelaat läpäisevät Mensan rajan samassa suhteessa siihen, minkä verran kummankin sukupuolen edustajia testiin osallistuu. Moni jäsenistä on nuoria tietokonealalla olevia miehiä.

Falkenbergin mukaan Mensan jäseniin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä.

- Osa on taitavia ja osa uusavuttomia. Mensassa on esimerkiksi päälle parikymppisiä naisia, jotka eivät osaa kuoria appelsiinia.

Suomen Mensa juhlistaa naistenpäivää järjestämällä tänään älykkyystestejä kymmenessä kaupungissa. Älykkyyttään pääsee testaamaan myös Kuopiossa.