"Olin 70-luvun alussa tekemässä sotasuunnitelmia tänne"

Salpalinjan salaisesta ylläpidosta kylmän sodan aikana virinnyt julkinen keskustelu on onnenpotku Virolahden ja Miehikkälän matkailulle. Miehikkäläläisen Terho Ahosen mielestä kylmän sodan aikaisissa tapahtumissa ei ole tänä päivänä mitään salattavaa.

Kotimaa
tykistöä metsässä
Toisen maailmansodan aikaista, Salpalinjaan suunniteltua aseistusta Virolahdella.Olli Törönen / Yle

Miehikkäläläinen Terho Ahonen on seurannut mielenkiinnolla Salpalinjan kylmän sodan aikaista ylläpitoa koskevaa keskustelua. Helsingin Sanomat on kirjoittanut kuluneella viikolla siitä, kuinka Puolustusvoimat ylläpiti Salpalinjaa "kaikessa hiljaisuudessa".

– Meille paikallisille se ei ole millään muotoa salaista. Minäkin olen 70-luvun alussa nuorena reservin vänrikkinä ollut tekemässä sotasuunnitelmia tänne. Tämä on ollut täyttä totta joskus, mutta aika on mennyt näistä ajoista ohi, Ahonen sanoo.

Yli 1000 kilometrin pituinen Salpalinjan puolustusketju Virolahdelta Savukoskelle oli sodan jälkeen pitkään salamyhkäinen kohde. Teräsbetonikorsujen ovet olivat sinetöidyt ja kieltotaulut kertoivat selvästi, että sinetinmurtajaa uhkasivat oikeustoimet. Paikalliset ovat olleet osin huvittuneitakin Salpalinjan "salamyhkäisyydestä".

– Se on fyysinen rakennelma täällä eikä se mihinkään häviä. Kun se tienvarsissa näkyy niin herää kysymys, että mitä ihmettelemistä siinä on.

50 kilometrin pituinen retkeilypolku

Nykyään osia Salpalinjasta on entisöity ja museoitu. Esimerkiksi Virolahden bunkkerimuseon vuosittainen kävijämäärä on noin 5000. Ensimmäinen isompi yleisökohde Kaakkois-Suomen alueella avattiin vuonna 1980.

– Silloin oli virallinen avaus. Oikeastaan veteraanit alkoivat esitellä tätä aluetta jo 60-70-luvun taitteessa heti, kun seiskatie valmistui, kertoo Erkki Rikkola Virolahden bunkkerimuseosta.

Salpalinja on alueen matkailulle suuri mahdollisuus. Se kulkee koko itärajan matkan ja sitä on hyödynnetty matkailukäytössä etelässä 50 kilometrin pituisena Salpapolkuna, joka on salpa-linjaa myötäilevä retkeilyreitti Suomenlahdelta Etelä-Karjalan rajalle.

– Parin vuoden aikana polku jatkuu Lappeenrantaan ja varmaan samansuuntaisia ajatuksia on muuallakin, Rikkola arvioi.

"Hyvä, että puhutaan"

Terho Ahonen on lähdössä viikonlopuksi GoExpo-messuille Helsinkiin esittelemään Salpalinjan matkailumahdollisuuksia.

– Salpapolku on nyt siinä mallissa, että sitä rohkenee markkinoida. Ajoitus on loistava: on puhuttu Salpalinjasta ja sen salaisuuksista. Hyvä, että puhutaan. Saadaan ihmisille tiettäväksi, että rauhanomaisesti on. Ei tässä ole ainakaan mitään pelättävää, Ahonen sanoo.